Joskus mielenterveyden ongelmiin havahdutaan vasta, kun tilanne on edennyt jo pahaksi. Mistä merkeistä voisi huomata, että oma mielentila on heikkenemässä? Psykologi kertoo.
Väsyttää, arki tuntuu kaatuvan päälle, olo on alavireinen. Muiden ihmisten seura ei oikein kiinnosta, vaan tekee mieli käpertyä kotiin.
Kun tällaisiin ajatuksiin havahtuu, saattaa herkästi säikähtää. Hetkinen – miten minä oikeastaan voin?
Suomalaiset ovat nykyään aiempaa tietoisempia mielenterveydestään, kertoo Mieli ry:n asiantuntijapsykologi Mari Huhtiniemi. Yksi syy on hänen mukaansa se, että mielen hyvinvoinnista puhutaan selvästi enemmän kuin vielä 10, saati 20 vuotta sitten.
– Stigma mielenterveyden ympäriltä on osin hälvennyt. Mielen haasteista on aiempaa sallitumpaa puhua koulussa, työpaikoilla ja ystävien kesken.
Toiset huomaavat mielialojen heittelyn herkemmin kuin toiset. Huhtiniemen mukaan tutkimuksissakin on todettu, että naiset tunnistavat mielen oireilua miehiä paremmin ja nuori sukupolvi on asiassa vanhempiaan herkempi.
– Joillekin voi tulla täytenä yllätyksenä vaikkapa työterveyden vastaanotolla, että työuupumuksen lisäksi löytyykin myös keskivaikea masennus.
Merkit, joiden kohdalla kannattaa pysähtyä
Mielenterveyden haasteet voivat antaa kuulua itsestään monin eri tavoin ja vaihdella yksilöllisesti. Listasimme Mari Huhtiniemen kanssa 15 merkkiä, jotka voivat viitata mielenterveyden heikkenemiseen.
-
Et jaksaisi kotona siivota tai hoitaa arjen askareita.
-
Yksinkertaisetkin asiat alkavat tuntua vaikeilta, kuten syöminen, hampaiden pesu ja suihkussa käyminen.
-
Et enää nauti asioista tai harrastuksista, jotka ennen tekivät iloiseksi.
-
Luovuus tuntuu kadonneen. Et jaksa kiinnostua mistään, innostua hassuttelusta tai uuden kokeilemisesta.
-
Olet ärtyisä ilman selkeää syytä. Pinnasi on lyhyt.
-
Sinusta tuntuu, että muut ovat vihaisia sinulle. Koet syyllisyyttä ja ajattelet, että vaivaat muita huolillasi.
-
Uniongelmat ovat lisääntyneet. Heräilet yöllä, näet painajaisia tai voisit nukkua koko ajan. Uni ei tunnu virkistävän.
-
Et pysty keskittymään etkä saa asioita aikaiseksi. Et muista asioita.
-
Olosi on rauhaton, et pysty rentoutumaan.
-
Päätöksenteko tuntuu vaikealta, vaikka kyse olisi pienistäkin arjen asioista.
-
Syömistottumuksesi ovat muuttuneet. Sinun tekisi esimerkiksi mieli napostella jatkuvasti tai ruokahalusi on mennyt.
-
Haluat olla yksin etkä jaksa tavata ystäviä. Sosiaalisissa tilanteissa vetäydyt etkä enää ota kantaa asioihin. Tämä voi tapahtua myös digitaalisesti: et vastaa viesteihin tai passivoidut somessa, vaikka aiemmin olit aktiivinen.
-
huomaat kehollisia vaivoja, esimerkiksi päänsärkyä, selittämättömiä vatsavaivoja tai bruksismia eli hampaiden narskuttelua tai yhteen puristamista.
-
Keho on ylivirittyneessä tilassa. Olet tavallista herkempi aistiärsykkeille, kuten äänille, kosketukselle tai hajuille.
-
Alakuloiset ja toivottomat ajatukset itsestä tai maailmasta valtaavat mielesi.
Osa merkeistä voi kieliä erilaisista mielenterveyden haasteista. Osa taas viittaa selvemmin masennukseen – näitä ovat esimerkiksi alentunut mieliala, mielihyvän menetys ja kiinnostuksen katoaminen.
Myös pitkittynyt stressi voi aiheuttaa joitakin listattuja oireita, samoin univaje, elämässä koetut kriisitilanteet tai erilaiset fyysiset sairaudet.
Mikä on normaalia?
Mari Huhtiniemen mukaan mielenterveysongelmiin liitetyn stigman väheneminen on hieno asia. Toisaalta uusi tietoisuus on tuonut mukanaan lieve-ilmiön: pieni osa ihmisistä tarkkailee mielialojaan jopa liiaksi ja huolestuu pienistäkin muutoksista, vaikkei syytä välttämättä olisi.
Tyypillisesti nuoret naiset ovat herkimpiä aistimaan mielialojen vaihtelua, Huhtiniemi sanoo.
Mielialan vaihtelut kuuluvat kuitenkin normaaliin elämään. Mieli elää mukana eri elämäntilanteissa ja arjen haasteissa
– Voi tulla voimakkaitakin hetkellisiä ahdistuksen kokemuksia, eikä se automaattisesti tarkoita, että mielenterveys on pidempikestoisesti heikkenemässä.
”
Vakavia hälytysmerkkejä ei kannata jäädä odottamaan. Kun ne ovat päällä, suosta nouseminen voi olla jo todella vaikeaa.
Huhtiniemen muistuttaa, että tunnetaidot ovat osa mielenterveystaitoja, ja niihin kuuluu tunteiden tunnistamisen lisäksi myös niiden säätely.
– Voi kokea vaikka ahdistuksen tai alakulon tunnetta ja ajatella, että nyt tuntuu pahalta, mutta tämä menee ohi. Kun olo sitten helpottuu, mielenterveys vahvistuu ja voi kokea voimaantumisen tunnetta: selvisin.
Vakavammasta tilanteesta voi Huhtiniemen mukaan olla kyse, jos useita listan oireita esiintyy samanaikaisesti ja ne jatkuvat useiden viikkojen ajan.
Älä jää odottelemaan
Mari Huhtiniemi muistuttaa, että omaa mielenterveyttä voi ja kannattaa vahvistaa päivittäin jo ennen kuin haasteita ilmenee.
Se käy huolehtimalla perusasioista: riittävä uni ja säännöllinen unirytmi, terveellinen ruokavalio, liikkuminen ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen tekevät mielelle hyvää. Joka päivään tulisi myös mahtua palautumisen hetkiä arjen kuormituksen vastapainoksi.
– Tärkeää on sekin, ettei luovu itselle tärkeistä asioista ja harrastuksista. Monesti kiireen keskellä juuri niistä karsitaan, ja se voi heti vaikuttaa jaksamiseen ja mielenterveyteen. Jokaisella on oikeus pitää niistä kiinni ja huolehtia siten hyvinvoinnistaan.
”
Jos aiemmin sosiaalinen läheinen vaikenee, voi olla hyvä kysyä, että miten sinulla menee.
Entä milloin kannattaa hakea apua?
Oikeastaan heti, kun ajatus siitä herää, Huhtiniemi sanoo. Yksin ei tarvitse pärjätä.
– Ei kannata jäädä odottamaan vakavia hälytysmerkkejä, sillä kun ne ovat päällä, suosta nouseminen voi olla jo todella vaikeaa ja pitkä työ.
Vakavia hälytysmerkkejä voivat olla esimerkiksi toivottomuuden tunne, elämänhalun katoaminen ja kiinnostuksen menettäminen kaikkea kohtaan sekä päihteiden käyttäminen vaikeiden tunteiden hallitsemiseen.
Myös läheisten vointiin on hyvä kiinnittää huomiota. Työelämässä ja muissa yhteisöissä mielenterveyden haasteet voivat ilmetä esimerkiksi vetäytymisenä.
– Jos aiemmin sosiaalinen työkaveri tai muu läheinen vaikenee ja vetäytyy, voi olla hyvä kysyä, että miten sinulla menee.
Mistä apua?
-
Soita 112, jos tilanne on hengenvaarallinen (esimerkiksi silloin, jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia).
-
Viranomaisapua saa ottamalla yhteyttä lähiterveysasemaan, päivystykseen tai oman hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystykseen.
-
Työssä käyville ensisijainen ja nopein aputaho on usein työterveyshuolto, opiskelijoille opiskelijaterveydenhuolto.
-
Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111.
-
Mieli ry:llä on myös kriisikeskuksia useilla paikkakunnilla. Ne tarjoavat keskusteluapua maksutta ja ilman lähetettä.
-
Netissä apua tarjoavat Mieli ry:n Kriisichat, Tukinet sekä Mielenterveyden keskusliiton Valoa-chat. Sekaisin-chat tarjoaa keskusteluapua 12–29-vuotiaille.