Joonas Lehtonen
Suomalainen syöpätutkimus on paljolti kansalaisten hyväntahtoisuuden varassa, kirjoittaa Joonas Lehtonen.
Tänään klo 19:34
Suomalainen syöpätutkimus on korkealuokkaista. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS
Syövän selättämiseen tähtäävä tutkimus otti taas pienen askeleen eteenpäin Suomessa.
Åbo Akademin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan erittäin yleistä herpesvirusta voidaan hyödyntää syöpärokotteena, kun siitä poistetaan tautia aiheuttava virulenssigeeni. Tällainen muokattu virus tehostaa myös rokotteen syöpää tuhoavaa vaikutusta.
Jokainen edistysaskel syöpätutkimuksessa on ilouutinen meille kaikille, sillä sairaus koskettaa käytännössä kaikkia suomalaisia. Syöpään sairastuu nykyään vuosittain lähes 40 000 suomalaista. Joka kolmas saa taudin jossain vaiheessa elämäänsä, ja jokainen vähintäänkin tuntee jonkun sairastuneen.
Tulevaisuudessa ongelma tulee vain kasvamaan, sillä syöpä yleistyy ikääntymisen, elintapojen, ympäristön ja kehittyneen diagnostiikan vuoksi.
Syövästä ei tulla koskaan pääsemään täysin eroon, mutta siitä on mahdollista tehdä krooninen sairaus, joka ei tapa. Erikokoisista tutkimusläpimurroista huolimatta tavoitteeseen on vielä matkaa. Syöpiä on satoja erilaisia, ja eri syöpätyypeissä edistys on hyvin eritahtista.
Silti toivoa on. Esimerkiksi joissain lasten syövistä ollaan jo ”parannuksen” kynnyksellä. Koronapandemiankin selättäneet mRNA-rokotteet syövän hoitoon kehittyvät, ja paljon odotetaan myös tekoälyyn perustuvalta diagnostiikalta.
Suomessa syöpätutkimus on korkealuokkaista: monet suomalaistutkijat ovat kansainvälisesti arvostettuja, ja heidän löydöksiään julkaistaan alan huippujulkaisuissa.
Kyse ei siis ole siitä, etteikö meillä olisi tarjolla tuettavaa tutkimusta – vaan siitä, ettei tukirahaa ole.
Syöpätutkimus on kallista, koska läpimurrot vievät aikaa. Yhteen tutkimusryhmään voi kuulua suuri joukko eri alojen osaajia. Tutkijoiden palkkakulujen ohella tutkimukseen tarvitaan hintavaa laitteistoa ja materiaalia.
Suurta vastuuta tämän arvokkaan tutkimuksen rahoituksesta kannamme me kaikki, tavalliset suomalaiset. Karkea arvio on, että vähintään kolmannes suomalaisesta syöpätutkimuksesta rahoitetaan yksityisin varoin.
Merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja on Syöpäsäätiö. Se ohjaa vuosittain tutkimukseen lahjoitusvaroja miljoonien eurojen edestä. Säätiön torstaina alkanut Roosa nauha -kampanja on lajissaan kenties tunnetuin Suomessa.
Keräyksen teemana on tänä vuonna rintasyöpä. Se on naisten yleisin syöpä Suomessa, mutta myös hyvä esimerkki syöpätutkimuksen aikaansaannoksista: nykyään jo yhdeksän kymmenestä rintasyöpään sairastuneesta selviää.
Onkin kaikkien onni, että suomalaiset ovat tiedemyönteistä kansaa, joka myös mielellään lahjoittaa omastaan hyvään tarkoitukseen.
Syöpätutkimus on niin tärkeä asia, ettei se voi jäädä vain kansalaisten hyväntahtoisuuden varaan. Siksi on aivan keskeistä, että myös suomalaisissa puolueissa on suhteellisen laaja yhteisymmärrys tieteen rahoituksen tarpeellisuudesta.
Orpon hallitus on nimennyt kaikkien säästöjensä keskellä tavoitteekseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (TKI) neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite sisältää valtion rahoituksen ohella myös yksityisen sektorin panostukset, ja sen toteutumista seuraa parlamentaarinen seurantaryhmä.
Syöpätutkimuksen kannalta tavoite on tärkeä, koska pitkäjänteisessä työssä rahoituksen ennustettavuus on välttämätöntä. Näin pidetään myös parhaista osaajista kiinni.
Toisaalta hallituksen leikkaukset hyvinvointialueilta sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä vaikuttavat suoraan syöpienkin hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
Lisäksi osan tutkijoista huolena on, että vaikka valtion TKI-rahoitus kasvaa, yhä isompi osa tästä rahasta on korvamerkittyä. Näin se ei välttämättä päädy niihin projekteihin, joita tutkijat itse pitävät tärkeinä – toisin kuin yksityinen raha usein.
Tiede edistyy huimaa vauhtia. Syövän selättämistä saatettiin pitää aiemmin kaukaisena ihmeenä, joka onkin nyt tutkijoiden ulottuvissa. Ainakin toistaiseksi se näyttäisi kuitenkin vaativan apua meiltä jokaiselta.