Työelämä|Sopeutuminen uusiin tekoälystä johtaviin tehtäviin ei välttämättä käy kaikilta helposti, sanoo tutkija.
5.8. 20:33
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen Laboresta toteaa, että tekoälymurros muuttaa työtehtäviä ja aiheuttaa työttömyyttä.
Asiantuntijat pitävät työttömyyden syinä esimerkiksi maahanmuuttoa, kielitaidon puutetta ja epätyypillisiä työsuhteita.
Suomessa on noin 300 000 työtöntä, ja hallitus tavoittelee sataatuhatta uutta työllistä tällä hallituskaudella.
Tekoälymurros muuttaa työtehtäviä ja aiheuttaa työttömyyttä, mutta ongelma on tietyllä tapaa vähäinen. Näin sanoo tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen työtä ja taloutta tutkivasta Laboresta.
Suomessa on nyt noin 300 000 työtöntä. Kaupan liitto kertoi maanantaina, että kaupan alalta katoaa pian lähes 10 000 työpaikkaa.
Enimmäkseen työnhakijat ja avoimet työpaikat ovat kuitenkin samoissa ammateissa. Toisin sanoen työttömien liikutteleminen ammatteihin, joilta puuttuu työvoimaa, ei Suhosen mukaan parantaisi työttömyyttä merkittävästi. Tämä on testattu tilastollisella simuloinnilla.
Myöskään Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkija Sakari Lähdemäki ei ole kovin huolissaan tekoälymurroksen aiheuttamasta työttömyydestä. Hänen mukaansa tekoäly tuskin aiheuttaa massatyöttömyyttä: jonkun täytyy olla myös tekoälyn käyttäjä.
Kaupan liiton mukaan sen alalta lähtevät työpaikat ovat varsinkin suorittavan tason tehtäviä ja tukitoimintoja. Kyseisiä työpaikkoja voidaan korvata esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation kehittämisellä.
Lähdemäen mukaan kaikille uudet työtehtävät eivät välttämättä sovi.
”Se voi vaatia uudelleenkouluttautumista tai ainakin asennoitumista uudelleen, että nyt pitääkin tehdä työkseen jotain muuta.”
Työttömyyteen vaikuttavat syyt eivät aina ole yksiselitteisiä tai näy mittareiden avulla, Suhonen sanoo. Vaikka esimerkiksi olisi alalle sopiva ammatti, voi silti olla puutteita osaamisessa.
Lähdemäen mukaan Suomessa on maantieteellistä kohtaanto-ongelmaa.
”Avoimia työpaikkoja on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Ihmiset, joilla olisi tehtäviin osaamista, eivät silti välttämättä halua muuttaa sinne.”
Myös maahanmuutto vaikuttaa työttömyyteen, Suhonen sanoo. Myös Lähdemäen mukaan maahanmuuttajien kasvanut määrä todennäköisesti nostaa työttömyyttä Suomessa.
”Voimakas maahanmuutto on kasvattanut työikäistä väestöä, mikä näkyy myös työttömyyden nousuna. Vaatisi hyvän taloussuhdanteen, että he alkaisivat työllistyä”, Lähdemäki sanoo.
Maahanmuuttajilla voi Suhosen mukaan olla ongelmia työmarkkinoilla esimerkiksi puutteellisen kielitaidon tai syrjinnän vuoksi.
Tietyillä aloilla työttömyyttä voivat selittää myös epätyypilliset työsuhteet, kuten määräaikaisuudet ja osa-aikaisuudet. Työttömyysjaksoja voi tulla tällöin enemmän.
Myös työkyvyssä on voinut tapahtua muutoksia. Madaltunut työkyky voi selittää sitä, että samoilla aloilla on sekä työttömyyttä että avoimia työpaikkoja.
”
Enimmäkseen työnhakijat ja avoimet työpaikat ovat samoissa ammateissa.
Hallitus tavoittelee tällä hallituskaudella sataatuhatta uutta työllistä.
Hallituksen toimien vaikutus työllisyyteen tulee näkymään vasta pidemmällä aikavälillä, sanoo Lähdemäki.
Lähdemäestä tilanne vaatisi malttia. Työllisyys on nyt korkeammalla kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.
”Voi miettiä, että kuinka järkevää on tavoitella työllisyysasteessa tiettyä lukua.”
Suhonen taas sanoo, että työttömien kouluttaminen voisi olla yksi keino parantaa työttömyyttä, vaikkei kaikkea ratkaisisikaan, sillä työnhakijat ja työpaikat ovat yleisesti samoilla aloilla.
”Työvoimakoulutus on hyvin voimakkaassa positiivisessa yhteydessä siihen, että työnhakijat löytävät uusia töitä.”