Euroopan maiden sisäpoliittinen kehitys voi aiheuttaa ongelmia myös Suomelle, varoittaa puolustusministeri.

Puolustusministeri Häkkänen nostaa esille äärioikeiston nousun Euroopassa. Kaisa Vehkalahti

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan on selvää, että ”poliittiset riskit ovat merkittävästi kasvaneet”.

Häkkänen kommentoi Iltalehdelle yleisellä tasolla Petteri Orpon (kok) hallituksen Tulevaisuusselontekoa, joka sisältää erilaisia vaihtoehtoisia tapahtumakulkuja Suomen lähitulevaisuudesta.

Selonteon yksi tapahtumakuluista on nimeltään ”murtuva maailma”. Siinä spekuloidaan tilanteella, jossa EU ja Nato alkaisivat murtua, Venäjä menestyisi sodissaan, Lähi-idän konflikti laajenisi ja lopulta Suomen itsenäisyys olisi vaarassa.

Skenaariossa maailmanjärjestyksen murros kiihtyisi ja epävarmuus kasvaisi vuosina 2025–2029. Lopulta 2040-luvun alkaessa valtiot ja alueet keskittyisivät sisäisten kriisiensä torjuntaan ja demokraattiset instituutiot olisivat murentuneet monissa maissa.

Kehitys suosii Venäjää

Häkkänen huomauttaa poliittisten riskien osalta, että Euroopan suurimmissa maissa äärioikeisto ja äärivasemmisto jylläävät gallupeissa.

– Saksa, Ranska, britit, Italia. Venäjä-myönteisyyttä, puolustusmenojen vastustamista, Ukrainan tuen vastustamista, puolustusministeri listaa.

Häkkänen nostaa myös esille Amerikassa tapahtuvan sisäpoliittisen keskustelun.

– Kyllä me näitä aika tarkkaan seurataan, hän korostaa.

Vaikka huolestuttavaa poliittista kehitystä tapahtuu Suomen omassa maanosassa Euroopassa, puolustusministeri nostaa esille myös idän diktatuurien tapahtumat.

– Siellä taas poliittinen kehitys on suosinut Venäjää. Yhteistyöallianssit ovat tiivistyneet.

Ongelmat näkyvät jo

Tulevaisuusskenaariossa esitellyssä vaihtoehtoisessa tapahtumakulussa nimenomaan EU:n ja Naton hajoaminen aiheuttavat Suomen joutumisen tuuliajoille. Häkkänen korostaakin EU:n ja Naton merkitystä Suomen turvallisuudelle.

– Molemmat ovat veto-oikeusorganisaatioita. Ei tarvitse kuin yksi tai kaksi maata, jotka menevät poliittisesti sekaisin, niin ongelmat alkavat. EU:ssahan ne näkyvät jo.

Häkkäsen mukaan tällä hetkellä asiat menevät silti ”kohtuullisen hyvin oikeaan suuntaan”, vaikka riskejä pienelle maalle on olemassa.

– Meille EU ja Nato ovat kriittisen tärkeitä, ja poliittiset kehityskulut viime kädessä kussakin jäsenmaat määrittävät aika paljon, miten nämä riskit rupeavat toteutumaan.

Juuri siksi suurten EU-maiden sisäpoliittinen kehitys on Häkkäsen mukaan huolenaihe.

Saksassa äärioikeistolainen AfD-puolue on gallupkärjessä ja Ranskassa voittoisa laitaoikeisto voitti suuntaa katsettaan vuoden 2027 presidentinvaaleihin. Häkkänen nostaa esille myös Britannian laitaoikeistolaisen Reform UK -puolueen.

– Näillä kaikilla on hyvin haasteellisia linjauksia Euroopan turvallisuuspolitiikan näkökulmasta ja Venäjä-myönteisiä kantoja, hän tiivistää.