Iltalehti uutisoi alkuviikosta, että Kela maksaa vieraskielisille yhä enemmän erilaisia sosiaalitukia.
Avaa kuvien katselu
Poliitikot keskustelivat illalla sosiaaliturvasta. Kuvassa Krista Kiuru (sd.), Päivi Räsänen (kd.), Wille Rydman (ps.) ja Hanna Sarkkinen (vas.). Kuva: Valokuvat: Petteri Bülow / Yle, Lauri Karo / Yle, Mimmi Nietula / Yle. Grafiikka: Miku Huttunen / Yle
18.9. 19:54•Päivitetty 18.9. 22:10
A-talkissa keskusteltiin torstai-iltana siitä, kenellä on Suomessa oikeus sosiaaliturvaan. Keskusteluun osallistuivat perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Wille Rydman (ps.), sote-valiokunnan jäsen Päivi Räsänen (kd.), sote-valiokunnan puheenjohtaja ja entinen ministeri Krista Kiuru (sd.) ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.).
Rydman piti ongelmallisena sitä, että Suomessa on tietyistä Lähi-idän ja Afrikan maista saapuneita ihmisiä, jotka eivät hänen mukaansa vielä vuosikymmenienkään jälkeen ole työllistyneet ja kotoutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Rydmanin mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Kanadassa maahanmuuttajille ei järjestetä mitään erillisiä kotouttamistoimia, vaan yhteiskuntaa sopeutuminen on ihmisen omalla vastuulla.
– Työ on paras kotouttaja, hän totesi.
Rydmaninkaan mielestä töissä käyvät ulkomaalaistaustaiset eivät ole ongelma Suomelle.
Krista Kiurun ja Hanna Sarkkisen mielestä vieraskielisten suuri osuus sosiaalituista johtuu pikemminkin hallituksen omista toimista ja yleisestä huonosta työllisyystilanteesta.
– Hallitus lupasi satatuhatta uutta työpaikkaa, nyt on 80 000 työtöntä lisää, Sarkkinen huomautti.
Perussuomalaiset ajaa kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa eli sitä maksettaisiin vain Suomen kansalaisille. Rydman itsekin myönsi lähetyksessä, että sitä on vaikea saada aikaan, koska perustuslaki estää sen. Lisäksi asia ei ole hallitusohjelmassa.
Päivi Räsänen kannattaa myös sosiaaliturvan muuttamista vastikkeellisemmaksi ja nosti esimerkiksi Tanskan mallin. Siellä sosiaaliturvan saajan on esimerkiksi tehtävä jotakin työtä tai hankittava vaikkapa ammatillista koulutusta. Hänkin pitää epärealistisena ajatusta siitä, että sosiaaliturva voisi olla kansalaisuusperusteinen.
Hanna Sarkkinen sanoi toivovansa, että Suomessa on jatkossakin asumisperusteinen sosiaaliturva, joka ei ole riippuvainen ihmisen sukunimestä tai ihonväristä.
– Suomi on ikääntyvä maa ja me tarvitsemme työvoimaa. Jo nyt on aloja, joille on vaikea löytää työvoimaa ja tilanne vain pahenee, jos syntyvyys ei lähde rakettimaiseen nousuun, Sarkkinen totesi.
Hän myös huomautti, että työssäkäyvät ihmiset maksavat veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja, joten jos ihminen jää työttömäksi, hänellä on oikeus saada sosiaaliturvaa taustastaan huolimatta.
Krista Kiurun mukaan SDP:kin lähtee siitä, että sosiaaliturvan on oltava kannustava. Hänen mukaansa jokaisella ihmisellä on oltava sellainen koulutus ja terveys, että hän pystyy tekemään töitä.
– Sosiaaliturvan on kannustettava ihmisiä oman elämänsä herraksi, Kiuru totesi.
Iltalehti uutisoi alkuviikosta, että vieraskielisten osuus Kelan maksamasta toimeentulotuesta oli viime vuonna 29,5 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 25,8 prosenttia. Työmarkkinatuen saajista vieraskielisten osuus nousi viime vuonna edellisvuoden 24,1 prosentista 25,7 prosenttiin ja peruspäivärahan saajista 18,5 prosentista 20,3 prosenttiin. Vieraskielisten osuus väestöstä oli viime vuoden lopussa 10,8 prosenttia.