Hallitus antoi 5.11.2026 eduskunnalle esityksen laista, jolla toteutetaan Suomessa EU:n direktiivi alustatyöstä. Alustatyölaki lisäisi algoritmien käytön läpinäkyvyyttä alustatyön järjestämisessä. Lisäksi laki helpottaisi alustatyötä tekevän henkilön luokittelua työntekijäksi, jos häntä on aiemmin virheellisesti kohdeltu yrittäjänä.
Alustatyöllä tarkoitetaan yksinkertaistetusti työtä, jota tarjotaan digitaalisilla alustoilla ja jonka organisoinnissa alustayritys käyttää algoritmeja hyödyntäviä järjestelmiä. Alustayritykset voivat tarjota asiakkaille esimerkiksi ruoan ja tavaroiden kuljetusta tai palveluja verkkosivuston tai mobiilisovelluksen välityksellä. Uusi laki sisältää tarkan määritelmän alustatyölle.
Lain tavoitteena on parantaa alustatyötä tekevien työehtoja, työoloja sekä henkilötietojen suojaa. Lisäksi lailla torjuttaisiin harmaata taloutta ja ehkäistäisiin työperäistä hyväksikäyttöä.
”Alustatyötä tekevien työehtojen on oltava reilut. Työsuhteessa alustatyötä tekevälle tulee turvata työoikeudellinen suoja. Esitämme EU-lainsäädännön toteuttamisen lisäksi kansallisia toimia, joilla ehkäistään kohtuuttomia sopimusehtoja ja torjutaan pimeästi tehtyä työtä”, työministeri Matias Marttinen sanoo.
Alustayrityksen olisi jatkossa tunnistettava alustatyötä tekevä henkilö. Lisäksi yrityksen tulisi kohtuullisin toimenpitein varmistua siitä, että sopimusehdot ovat asianmukaiset.
Työsuhdeolettama selkeyttäisi alustatyötä tekevän asemaa
Laissa säädettäisiin työsuhdeolettamasta. Tarkoituksena on helpottaa määrittämään alustojen välityksellä työskentelevien oikea ammattiasema, eli onko kyseessä työntekijä vai yrittäjä.
Todistustaakka palvelussuhteen muodosta siirtyisi alustatyöntekijältä alustayritykselle. Alustayrityksen olisi osoitettava, ettei alustatyötä tekevän henkilön ja yrityksen välinen oikeussuhde ole työsuhde.
Alustayritysten tulisi kertoa algoritmien käytöstä työn johtamisessa
Lailla parannettaisiin algoritmijohtamisen eli automatisoitujen päätöksenteko- ja seurantajärjestelmien käytön läpinäkyvyyttä. Alustatyötä tekevillä henkilöillä tulisi olla riittävät tiedot siitä, miten automatisoituja järjestelmiä käytetään ja miten ne vaikuttavat esimerkiksi heidän työoloihinsa.
Laki vahvistaisi henkilötietojen suojaa. Se asettaisi vaatimuksia henkilötietojen käsittelylle, joka tapahtuu automatisoiduissa järjestelmissä. Laki myös lisäisi alustatyötä tekevien oikeuksia saada tietoa henkilötietojensa käsittelystä automatisoiduissa järjestelmissä sekä niissä tehtävästä päätöksenteosta, joka koskee heitä.
Jos alustatyötä tekevä henkilö tai hänen edustajansa ajaisi henkilön lainmukaisia oikeuksia, alustayritys ei saisi kohdistaa häneen tai edustajaan vastatoimia.
Viranomaisilla olisi oikeus määrätä seuraamusmaksu alustayrityksille ja välittäjille tietyistä lain säännösten rikkomisesta.
Laki perustuu EU-sääntelyyn
Direktiivi työehtojen ja työolojen parantamisesta alustatyössä hyväksyttiin EU:ssa lokakuussa 2024.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan lakimuutoksia Suomessa. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Ministeriö järjesti lausuntokierroksen työryhmän mietinnöstä 8.7.−28.8.2026.
Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian eduskuntakäsittelyn jälkeen. Lakia sovellettaisiin Suomessa tehtävään alustatyöhön riippumatta siitä, mihin alustayritys on sijoittautunut.
Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Jaakko Aromaa, p. 0295 047 110 (kysymykset työministerille)
erityisasiantuntija Katja Honkonen, TEM, p. 029 504 7171