Perinteikäs FC Haka on pahassa nesteessä. Aiempi kestomenestyjä putosi silloiseen Ykköseen kauden 2012 päätteeksi, talous oli kuralla eikä tulevaisuus näyttänyt hyvältä. Hakan uusi johto hoiteli pontevasti ja tehokkaasti vanhat velat pois, pelaajistoa kehitettiin hiljakseen ja lopussa kiitos seisoi. Haka palasi sinne, minne kuuluukin eli Veikkausliigaan, kaudella 2020.
Ajoittain Haka on joutunut vaaravyöhykkeelle sarjapaikkansa suhteen, ajoittain taas on pelattu erinomaisesti. Tulipa 2000-luvulla yksi europaikkakin. Suurin saavutus oli kuitenkin Veikkausliigapaikan vakiinnuttaminen. Se ei nimittäin ole ihan helppoa, sen ovat useammat esimerkit osoittaneet.
Yhdistävä tekijä Hakan nousulle, Veikkausliigapaikan vakiinnuttamiselle ja europaikalle oli Teemu Tainio. Pelaajana aikuisuransa Hakassa aloittanut Huuhkaja-legenda sai joukkueensa pelaamaan äärirajoilla, tärkeillä hetkillä jopa yli tasonsa. Lisäksi Tainiota tuettiin hyvillä apuvalmentajilla, kuten Sami Hyypiä, Kari Martonen ja Ossi Virta.
Aikansa kutakin silti. Haka oli uuden edessä kauden 2023 jälkeen, kun selvisi, että Tainio jatkaa matkaa. Todennäköisesti tässä vaiheessa Hakan johtokin oli sitä mieltä, että Teemu Tainion projekti oli tullut täyteen.
Smith tuli puskista
Uuden valmentajan nimi yllätti. Tai ei oikeastaan yllättänyt, sillä Andy Smithistä ei ollut kukaan Hakan johtoa lukuun ottamatta kuullut koskaan. Valkeakoskella kävi tuulahdus uutta ja vanhaa. Vanhaa sikäli, että Smithin otteet alusta lähtien olivat joltain ihan muulta vuosikymmeneltä kuin kuluvalta. Uutta sikäli, että jos muutosta haettiin, sitä todellakin saatiin.
Smithin ensimmäinen kausi oli menestys. Haka selvitti tiensä kuuden parhaan joukkoon. Muukalaislegioona toimi kohtuullisen hyvin ja pari nappiin mennyttä hankintaa teki riittävästi maaleja, jotta Hakan tulokset pysyivät hyvinä, vuoristoratamaisesta jalkapallosta huolimatta. Haka nimittäin saattoi olla täysin surkea ja aivan loistava saman ottelun aikana.
Tehoja kuitenkin löytyi sen verran mukavasti, että ne hyvät jaksot johtivat tuloksiin. Eikä Hakaa voinut koskaan laskea ulos, sillä se, minkä Smith toi, oli viimeiseen sekuntiin asti taistelu. Johtuiko tämä sitten pelosta vai innosta, siihen osaavat vastata vain pukukopissa olleet henkilöt.
Valtava vaihtuvuus
Olivat syyt sitten mitkä tahansa, Hakasta lähti liuta avainpelaajia muualle. Täysin itseluottamuksensa menettäneet Ryan Mahuta ja Elias Mastokangas vaihtoivat maisemaa, Evangelos Patulidis myytiin Norjaan, Maissa Fall lähti Vaasaan ja muutenkin ovi kävi. Tilalle tuli tukku uusia kasvoja, mutta tällä kertaa lottopallot eivät olleetkaan kohdallaan. Markkinoilta tuli keskinkertaista metritavaraa, täytemiehiä, joista ei lähtijöiden paikkaajiksi ollut.
Hakan materiaali on tällä kaudella heikko. Jos puhtaasti pelaajalaatua katsoo, Hakan putoamisuhka ei ole millään tavoin yllätys. Kaikki merkit katastrofille olivat ilmassa jo keväällä, kun Smithin pähkähullu peluutus ja käsittämättömät kokoonpanovalinnat nousivat aiempaakin isompaan potenssiin.
Pelissä ei ollut päätä eikä häntää – eikä tällä kertaa enää löytynyt niitä yksilöitä, jotka vuotta aikaisemmin käänsivät vuoristorataottelut Hakan eduksi. Smithin purkaukset ja riehuminen viihdyttivät ja naurattivat hyväntahtoisesti vielä kaudella 2024, vuonna 2025 ne tuntuivat lähinnä säälittäviltä. Tuossa vaiheessa tuli itku.
Avainhenkilö puuttuu
Hakalla ei yhtenä harvoista Veikkausliigaseuroista ole urheilujohtajaa. Kun materiaalia katsoo, näyttää selvästi siltä, että joukkuetta on rakennettu kahdelta eri taholta. Smith on tuonut omat miehensä sisään, Hakan seurajohto omansa.
Smithin valinnat ovat ulkomaalaisia, Hakan johdon tuonnit taas sellaisia kotimaisia pelaajia, joiden toivotaan kasvavan luotettaviksi Veikkausliigapelaajiksi ajan kanssa. Toinen taho katsoi puhtaasti seuraavaan peliin, toinen siihen, mitä tapahtuu pitemmällä tähtäimellä. Jälkimmäinen ei selvästi kiinnostanut Smithiä paskan vertaa.
Smith on kuitenkin se avaintekijä, miksi Haka pelaa perjantaina absoluuttisen tärkeän kotiottelun AC Oulua vastaan. Hänen tekemisensä ja toimensa ovat johtaneet tähän tilanteeseen. Samoin se, että Smithin annettiin nähtävästi aivan liikaa sanella, millaisia pelaajia Valkeakoskelle tuodaan. Tuloksena sekamelska, jota Kari Martonen on nyt yrittänyt selkeyttää.
Tietyllä tavalla ensimmäiset pelit olivat käänteisiä – Smithin koirankopissa viruneet pelaajat saivat vastuuta, sen sijaan Smithin luottomiehet pääsivät testaamaan aivan toisen ääripään roolia. Viime otteluissa on kuitenkin harmonia ja permanentti alkanut löytyä, olkoonkin, että vasta Martosen kuudes ottelu, vieraspeli Maarianhaminassa, toi ajanjakson ensimmäisen pisteen.
Mitä vielä paljastuu?
Jälkipyykkiä tullaan vielä pesemään. Hakasta Ruotsiin kesken kautta lähtenyt Nikolas Talo avasi SuomiFutiksen haastattelussa jo ovea siitä, millainen heppuli Hakan palkkalistoilla heilutteli tahtipuikkoa pari vuotta. Talon määritelmät eivät yllättäneet ketään sellaista, jotka olivat vähän syvällisemmin Hakaa seuranneet ja kuunnelleet, mitä joukkueen sisältä tihkui.
Talon avautuminen ei tule jäämään viimeiseksi, sillä paljon pahempia juttuja on liikkeellä – eikä Talokaan vielä ihan kaikkea kertonut. Tämä kannattaa ottaa Valkeakoskella ja muuallakin opiksi – tuollaisia Smithin tapaisia kavereita ei nykypäivänä kannatta Suomeen tuoda. He eivät vie jalkapalloa eteenpäin eikä palkkasotureilla ole edes halua miettiä sitä, miltä homma näyttää muutaman vuoden kuluttua.
Hakalla on vielä neljä ottelua aikaa yrittää pelastaa sarjapaikkansa suoraan. Tämä vaatii kuitenkin ehdottomasti täyttä pistepottia Tehtaan kentältä perjantaina. Jos Haka voittaa Oulun, on joukkue taas vain pisteen päässä suorasta säilymisestä. Jos taas Haka ottaa turpiin, Oulu voi lähes varmuudella huokaista helpotuksesta ja jättää Hakan taistelemaan KTP:n kanssa siitä, kumpi lähtee suoraan ja kumpi karsii.
Panokset eivät voisi olla juuri suuremmat yhdessä ottelussa. Hakassa nimittäin tiedetään, että jos sarjataso vaihtuu, katoaa iso kasa rahaa. Hakassa tiedetään myös erittäin hyvin, miten hankalaa on nousta Veikkausliigaan takaisin.
Nyt näitä skenaarioita joudutaan käymään läpi. Kiitos sen, ettei seurajohto antanut Smithin toteuttaa uhkaustaan ja lähteä lätkimään jo viime syksynä. Sen jälkeen pääarkkitehti Hakan surkeaan kauteen onkin helppo nimetä. Eikä nimeä edes viitsi enää tällä sivustolla mainita – se on tehty jo nyt liian monta kertaa.
Näkökulma: Panu Markkanen