Venäjän hyökkäyssota|Venäjä ei aio hyväksyä sitä, että Ukrainaan tulisi läntisiä maajoukkoja, toteaa Kanadan puolustusministeriön entinen virkamies Andrew Rasiulis.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Venäjän lennokit Puolan ilmatilassa olivat varoitus länsimaille joukkojenlähettämissuunnitelmista Ukrainaan, sanoo Andrew Rasiulis.
Rasiulis on Canadian Global Affairs Institute -tutkimuslaitoksen asiantuntija ja entinen Kanadan puolustusministeriön virkamies.
Venäjä haluaa viestiä olevansa tarvittaessa valmis vaikka sotaan Naton kanssa, mutta lännen maltillinen reaktio on lieventänyt tilannetta.
Puolan ilmatilaan viime viikolla päätyneet venäläiset lennokit olivat Venäjän varoitus ja reaktio siihen, että länsimaat ovat alkaneet puhua läntisten joukkojen lähettämisestä Ukrainaan.
Näin arvioi kanadalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Andrew Rasiulis. Hän on tehnyt pitkän uran Kanadan puolustusministeriössä ja perehtynyt etenkin itäisen Euroopan turvallisuuspolitiikkaan. Nykyisin hän on eläkkeellä, mutta toimii asiantuntijana Canadian Global Affairs Institute -tutkimuslaitoksessa.
Rasiulis huomauttaa heti aluksi, että hänen analyysinsa perustuu oletukseen. Hänellä ei ole teknistä dataa, jonka perusteella voisi varmuudella päätellä, lähettikö Venäjä lennokit tahallaan. Puolalla tai muilla Nato-mailla saattaa olla sellaista dataa, mutta se ei ole julkista.
Se kuitenkin tiedetään, että viime viikolla Puola liittolaisineen ampui alas venäläisiä lennokkeja Puolan ilmatilassa. Muutamaa päivää myöhemmin myös Romania kertoi, että venäläinen lennokki oli loukannut sen ilmatilaa.
Venäjä on ilmoittanut, että sillä ”ei ollut suunnitelmia osua kohteisiin Puolan alueella”. Länsimaat ovat kuitenkin laajalti tuominneet Venäjän provokaatiosta.
Lennokeilla Venäjä halusi viestittää kahta asiaa, Rasiulis sanoo puhelinhaastattelussa. Ensimmäinen viesti liittyy suoraan Venäjän hyökkäyssotaan.
”He haluavat käskeä halukkaiden koalitiota unohtamaan ajatuksen maajoukoista Ukrainassa. Oli se sitten ennen tulitaukoa tai tulitauon jälkeen”, Rasiulis sanoo.
Venäjä on useaan otteeseen sanonut, ettei se hyväksy läntisiä sotilaita Ukrainaan. Viimeksi keskiviikkona Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov totesi, että jos Ukrainaan lähetetään eurooppalaisia rauhanturvaajia, Venäjän silmissä he ovat miehitysjoukkoja ja ”oikeutettuja sotilaallisia kohteita”. Lavrovin puheista kertoi esimerkiksi venäläinen sanomalehti Vedomosti.
Tätä viestiä Venäjä tehosti Puolaan päätyneillä lennokeilla, arvioi Rasiulis.
”Se ei ollut varsinainen sotaprovokaatio. Lennokeissa ei ollut aseistusta. Mutta ne ovat sotilaallisia aseita, joten niillä voi symbolisesti antaa varoituksen. Ne ovat kuin varoituslaukaus.”
Sotilaiden lähettäminen Ukrainaan on ollut esillä, kun länsimaat ovat pohtineet Ukrainalle niin sanottuja turvatakuita. Syyskuun alkupäivinä Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi, että 26 maata oli ilmoittanut olevansa valmis osallistumaan rauhanturvaamiseen Ukrainassa, jos mahdollinen rauhansopimus saataisiin aikaan.
Vaurioitunut lennokki pellolla Czosnowkan kylässä itäisessä Puolassa viime viikolla. Kuva: Dariusz Stefaniuk / Reuters
Puolan lennokkivälikohtaus oli ensimmäinen kerta, kun Nato-maan tiedetään ampuneen laukauksia Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan yhteydessä, kertoi uutistoimisto Reuters. Rasiulis toteaa, että kyseessä oli vakavin välikohtaus lännen ja Venäjän välillä koko Ukrainan sodan aikana.
Venäläislennokkien toinen viesti liittyykin Venäjän ja lännen suhteisiin laajemmin, Rasiulis arvioi. Hänen mukaansa Venäjä pyrkii viestimään, että se on tarvittaessa valmis sotaan Naton kanssa.
”Venäläiset viestivät, että mikä tahansa sodan lopputulos onkaan, Nato ei voi määräillä Venäjää. Eikä Venäjä pelkää lähteä sotaan Naton kanssa, jos se on tarpeen Venäjän etujen puolustamiseksi.”
Pitääkö meidän siis Euroopassa pelätä, että Naton ja Venäjän välille syttyy sota?
Rasiulisin mielestä ei.
”Toinen puoli tarinaa on, että lännen vastaus [lennokkeihin] on ollut maltillinen ja hallittu. Se ei ole ollut eskaloiva”, hän sanoo.
”Kukaan ei ole enää tämän jälkeen puhunut joukkojen lähettämisestä. Ainakaan minkään hallituksen edustaja. Boris Johnson puhuu siitä konferensseissa, mutta se ei merkitse mitään.”
Britannian entinen pääministeri Johnson nosti turvatakuut esiin viime viikolla Kiovassa Ukraina-konferenssissa, johon osallistui myös esimerkiksi Suomen presidentti Alexander Stubb.
”Kaikkien retoriikka on lieventynyt, mikä on erittäin positiivista.”
Lennokkien takia Puola aktivoi Naton perustamissopimuksen neljännen artiklan, mikä tarkoittaa käytännössä, että Nato-maat keskustelevat ja käyvät asian läpi.
Entä oltiinko jo lähellä viidennen artiklan aktivoimista? Se tarkoittaisi, että kaikki Nato-maat katsoisivat olevansa hyökkäyksen kohteena.
Puolaan lentäneet ja alas ammutut lennokit eivät räjähtäneet, Rasiulis toteaa. Jos lennokit olisivat osuneet Puolassa oleviin kohteisiin ja räjähtäneet, silloin olisi voitu ajatella, että kyseessä on hyökkäys, ja Naton viidennen artiklan aktivoiminen olisi ollut ajankohtaista.
Silloin esimerkiksi Suomenkin olisi pitänyt suhtautua asiaan ikään kuin Suomeen olisi hyökätty. Nyt ei kuitenkaan ollut kyse tällaisesta hyökkäyksestä.
Euroopan nykyisessä turvallisuustilanteessa on riski väärintulkinnoille, jotka voivat johtaa tilanteen kuumenemiseen. Väärintulkintojen ja eskalaation riski on aina olemassa, mutta riskiä voi pienentää vuoropuhelulla, Rasiulis sanoo.
”Jos vuoropuhelu katkeaa, silloin virhearviot voivat helposti riistäytyä hallinnasta, koska ei tiedetä, mitä vastapuoli ajattelee.”
Rasiulisin mukaan on hyödyllistä kuunnella vastustajan puheita jopa silloin, kun tämä valehtelee, koska siitäkin voi saada käsityksen vastapuolen ajattelusta.
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin aloittama yhteydenpito Venäjän johtajan Vladimir Putinin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa on Rasiulisin mielestä ollut erittäin hyödyllistä.
”Ei se ole ratkaissut sotaa, mutta se on avannut keskusteluyhteyksiä kaikkein korkeimmalla tasolla. Sitä meillä ei aikaisemmin ollut.”