JYPiin palannut Sami Vatanen on pelannut uran, jollaista miehen maineen perusteella ei välttämättä uskoisi. Teemu Selänteellä on selvä näkemys vanhasta pelikaveristaan ja tämän värikkäästä urasta.
Jyväskylä
Onko Sami Vatanen SM-liigan paras pelaaja? On ainakin siinä tapauksessa, jos mittarina käytetään Leijonien päävalmentajan Antti Pennasen arvioita.
Vatanen oli ainoa liigapelaaja, joka sai kutsun Leijonien olympiaehdokkaiden elokuiseen kesätapaamiseen. Euroopan sarjoista tapahtumaan kutsuttiin Vatasen lisäksi vain kuusi Sveitsin liigan pelaajaa.
Vatanen on jälleen JYPin mies. Ympyrä sulkeutuu, kun 13 vuotta maailmalla pelannut NHL-konkari palaa sinne, mistä kaikki alkoi.
– Koko ajan on ollut ajatus, että jossain vaiheessa haluan vielä palata – ja olla vielä sellaisessa kunnossa, että pystyn auttamaan joukkuetta ja pelaamaan hyvin, Vatanen sanoo.
Sellaisessa iskussa hän yhä 34-vuotiaana kaikesta päätellen myös on.
Sami Vatanen lähti aikoinaan Jyväskylästä NHL:ään kehuttuna pakkikykynä. Nyt hän palaa Sveitsistä kotiin – ja huomio on jälleen suurta. Kuva: Petteri Kivimäki
Vaikka Vatanen on aiemmin pelannut urallaan SM-liigaa vain kolmen kauden ajan (2009–2012), häntä voi hyvällä syyllä pitää yhtenä tämän vuosituhannen ikonisimmista pelaajista sarjassa.
Jokaisella tuohon aikaan SM-liigaa seuranneella on jonkinlainen muistikuva nuoresta Vatasesta. Niin sensaatiomaisesti lapsenkasvoinen teinitähti löi silloin läpi.
Nämä hetket ovat piirtyneet lähtemättömästi jokaisen 2010-luvun taitteessa SM-liigaa seuranneen verkkokalvoille. JYPin nuori kukko Sami Vatanen purjehtimassa kiekon kanssa. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
– En usko, että olen huonontunut siitä. Vähän vanhempi ja viisaampi olen. Silloin olin aika nuori poika, Vatanen hymähtää.
Kiekkokansan verkkokalvoille ovat piirtyneet etenkin Vatasen koko kentän mittaiset, ajoittain uhkarohkeiltakin vaikuttaneet nousut kiekon kanssa.
– Jos paikkoja tulee, varmasti yritän niitä nytkin.
– En tiedä, olenko enää yhtä nopea kuin silloin. Se nähdään varmasti kauden mittaan.
Kun Vatanen lähti kesällä 2012 tuoreena Suomen mestarina kohti NHL:ää, vain taivaan piti olla rajana.
Hänestä puhuttiin uuden sukupolven kimmotimosena. Itsekin Jyväskylässä kasvanut Sanoman jääkiekkoasiantuntija Topi Nättinen muistelee, että nuoressa Vatasessa oli potentiaalia jopa kaikkien aikojen kovimmaksi suomalaispuolustajaksi.
Siltä myös NHL-uran alku vaikutti. Vatanen lunasti nopeasti paikkansa Anaheimin huippujoukkueen takalinjoilta ja takoi myös hyökkäyssuuntaan väkevää tulosta. Mentorointiapua hän sai itseltään Scott Niedermayerilta.
– Sami on luonnonlapsi. Pirun taitava ja lahjakas, mutta hän otti myös aika rennosti kaiken. Joskus tuntui, että vähän liiankin rennosti, entinen joukkuekaveri Teemu Selänne naurahtaa.
– Vaikka Sami joskus sanoi, ettei hän treenaile paljon mitään, kyllä hän silti aina ihan kunnossa oli, Selänne jatkaa.
Vatanen ja Selänne olivat seurakavereita Anaheim Ducksissa puolustajan kahden ensimmäisen Pohjois-Amerikan-vuoden ajan. Kuva: Mike Blake / Reuters
Ensimmäisten Ducks-vuosien jälkeen Vatasen kehitys ei enää edennytkään aivan odotettua rataa. Vuonna 2017 hänet kaupattiin New Jersey Devilsiin, ja vuonna 2021 NHL-ura päättyi yllättäen vain 29-vuotiaana Dallasin riveissä.
Yhdeksän kauden aikana NHL-otteluita kertyi vajaat 500.
– Jotenkin tuntui, että Samilla olisi ollut NHL:ssä vielä paljon enemmän annettavaa kuin mitä lopulta nähtiin. Jäi fiilis, ettei hänestä saatu ihan kaikkea irti. Samin olisi kuulunut olla parempi. Hänellä oli kaikki edellytykset olla todella hyvä ihan NHL-tasollakin, Selänne pohtii.
”
Oikeastaan vain se jäi NHL:stä hampaankoloon, ettei Stanley Cupia tullut.
Vatanen itse sanoo, ettei hänelle jäänyt NHL-urasta mitään hampaankoloon. Hän näki ja koki maailman ykkösliigan, eikä pätkäsopimuksilla roikkuminen ollut hänelle mikään pakkomielle.
– Tulin sieltä ihan omin ehdoin Eurooppaan, kun alkoi lapsia syntyä ja muuta. Sopimustarjouksia olisi vielä ollut. En ole katunut sitä ratkaisua.
– Hauskaa aikaahan se oli, lämmöllä muistelen. Anaheimissa alkuun oli ihan kunnon mahdollisuus voittaakin. Oikeastaan vain se jäi NHL:stä hampaankoloon, ettei Stanley Cupia tullut.
Kun Vatanen edelliskerran valmistautui SM-liigakauteen syksyllä 2011, tässä samassa kausiennakossa oli silloinkin juttu sarjan puhutuimmasta puolustajasta.
– No, en ole ainakaan treenipelaaja, joka tekee asiat paremmin harjoituksissa kuin otteluissa. Kun joskus on omatoimiset kesät, tarvitsen pientä itsekuria, että pystyn tekemään samat asiat yksin kuin porukassa, Vatanen pohti tuolloin tulevaisuuttaan.
– Ja muutenkin pitäisi elää enemmän kuin urheilija, hän jatkoi.
Saadessaan muistutuksen nyt 14 vuoden takaisista kommenteistaan, Vatasen kasvoille leviää hymy.
– Hah. Kyllähän siinä nuorella pojalla oli varmasti vähän oppimista, kun Suomesta lähti NHL:ään.
– Mutta on siinä kasvamista tullut uran aikana. Olen oppinut löytämään itselleni oikean tien, miten jaksaa. Matka on opettanut, Vatanen tuumailee rentoon tyyliinsä.
– Olen aina tehnyt oman mieleni mukaan sen, minkä olen kokenut parhaaksi. Se on toiminut.
JYP voitti edellisen Suomen mestaruuteensa Vatasen edellisellä liigakaudella keväällä 2012. Sittemmin seura on ajautunut syviin vesiin, mutta Vatasen paluun odotetaan piristävän joukkueen peliä. Kuva: Petteri Kivimäki
Vatasella on läpi uransa ollut maine rentona nautiskelijana. Tämä siitäkin huolimatta, että hän on pelannut kovan luokan kansainvälisen uran.
– Eipä tässä elämässä ole hirveitä murehtimisen aiheita ollut, Vatanen virnistää, kun häneltä kysyy tunnistaako itsensä edeltävästä kuvauksesta.
– Pääasia on, että on hyvä olla ja että pystyn nauttimaan pelaamisesta.
Vatanen ei ole persoona, joka olisi jäänyt harmittelemaan menneitä.
– Ainahan sitä voisi enemmänkin treenata. Ei työ lopu koskaan urheilussa, mutta en usko, että minusta olisi tullut yhtään parempaa pelaajaa, vaikka olisin tehnyt mitä. Jokainen vetää tyylillään, jotta homma toimii.
– Minun on ainakin pitänyt aina hengähtää kausien jälkeen. Puhtihan siinä loppuu, jos aina vain menee, menee ja menee.
”
Eipä tässä elämässä ole hirveitä murehtimisen aiheita ollut.
Eikä Vatasella huonosti ole mennyt viime vuosinakaan.
Neljän edellisen Genevessä vietetyn vuoden aikana hän muun muassa ratkaisi yhden Sveitsin mestaruuden (2023), pokkasi CHL:n arvokkaimman pelaajan palkinnon (2024) ja oli median valinta Sveitsin liigan parhaaksi puolustajaksi (2024).
Tulipa samaan ajanjaksoon Leijonissa myös maailmanmestaruus ja olympiakulta.
Tuplakultakevään 2022 jälkeen Vatasta ei ole nähty maajoukkueessa. Syy on löytynyt niin aikaisin loppuneista seurajoukkuekausista, vammoista kuin perheestäkin, johon kuuluvat nyt 4-vuotias tytär ja kahden vuoden ikäinen poika.
Kevään 2023 MM-kotikisoissa Tampereella Vatanen oli kuitenkin paikalla. Kaukalon sijaan hänet nähtiin katsomossa yllään Suomen fanipaita. Taidettiinpa hänet bongata jossakin ottelussa käytävällä muiden leijonafanien joukossa päässään kisasponsori Skodan pahvinen fanikypäräkin.
– Tietenkin meillä oli fanipaidat päällä, kun kaverin kanssa menimme peliin. Hienoja tapahtumia, Vatanen muistelee.
Olisi vaikea kuvitella kovin montaa saman profiilin, urallaan kymmeniä miljoonia tienannutta suomalaistähteä vastaavissa vetimissä fanihommissa. Se kuitenkin kuvastaa osuvasti Vatasen luonteenlaatua. Hän ei ota itseään tai ammattiaan turhan vakavasti.
– Hän ei näyttele mitään. Hoitaa hommansa siinä missä muutkin, mutta ei jännittele tippaakaan tätä hommaa. Hän tuo omana itsenään valtavasti rohkeutta ja rentoutta koko pukuhuoneeseen ja joukkueen pelaamiseen, JYPin uusi päävalmentaja Petri Matikainen sanoo.
Viime keväänä lyhyellä pätkäpestillä Kärpissä SM-liigaan palannut Petri Matikainen otti täksi kaudeksi JYPin komentoonsa. Kuva: Ossi Ahola / Aamulehti
Mikä Vatasta yhä ajaa eteenpäin? JYPiinkin hän teki heti kerralla kahden vuoden sopimuksen. Raha ei ole Vatasen itsensä mukaan ainakaan koskaan motivoinut häntä.
– Kilpailuvietti. Se minulla on ollut aina kova, lajissa kuin lajissa, Vatanen sanoo.
– Minä haluan voittaa. Sen takia yhä tätä teen. Viime vuosina olen päässyt taas voittamisen makuun, ja on se vain niin kivaa. Oli sarja tai pelit missä tahansa.
Kilpailuvietti näkyy myös Vatasen mieliharrastuksessa golfissa, jossa hän on viime vuosina kiertänyt Finnish Tourin osakilpailuita.
Vatasen tasoitus on 0,9, joten mistään perusharrastelijasta ei puhuta. Tänä kesänä hän laskeskelee kiertäneensä reilut 50 kierrosta.
– Kun jääkiekkoura jossakin vaiheessa loppuu, pelaan varmasti vielä aiempaa enemmän golfia, ja ihan kilpamielellä. Haluan ehdottomasti kehittyä siinä entisestään.
– En minä varmasti ole valmis golfin eteen matkustelemaan tai panostamaan ihan niin paljon kuin tie huipulle vaatisi, mutta mennään sinne, mihin taso riittää.
Suomalaisista aktiivikiekkoilijoista tuskin löytyy toista Vatasen veroista golfaria. Sen on nähnyt vierestä myös Selänne, joka on käynyt viime vuosinakin välillä pelaamassa vanhan joukkuekaverinsa kanssa.
– Samillahan on kotona simulaattorit ja kaikki. Hän elää ja hengittää golfia, Selänne äimistelee.
Vatasen pelurimainen persoona tulee Selänteen mukaan golfkentälläkin.
– Samillahan on aina ollut kaukalossa lähes rajaton itseluottamus. Sama näkyy myös golfissa. Ei mene pupu pöksyyn tiukassakaan paikassa. Hän tekee sielläkin ratkaisuja, joissa heikompaa hirvittäisi.
– Tiukassakin paikassa hänellä on aina sellainen asenne, että ”eihän tämä voi mennä pieleen”. Käsi ei tärise, ei golfissa eikä kaukalossa. Sami ei ota mistään stressiä, Selänne sanoo.
Vatanen tunnetaan miehenä, joka ei turhia jännittele. Kuva: Petteri Kivimäki
”
Haluan jäälle vapautuneen Samin, joka tekee ratkaisut selkäytimestä.
Matikainen näkee Vatasessa yhä kaikki elementit dominoivaksi liigapuolustajaksi.
– Aivan ehdottomasti. Olen huomannut harjoituksissa ja peleissä, että hänestä huokuu ilo pelata jääkiekkoa. Sami tulee hymyssä suin hallille ja treenaa samalla ilmeellä. Se on kaikista tärkeintä, koska kaikki pelitaidot häneltä kyllä löytyvät.
JYPiin hyökkäysvoittoista pelitapaa sisään ajava Matikainen ei aio suitsia timanttiaan.
– En minä lähde häntä kontrolloimaan – että pitäisi mennä jonkun tietyn sapluunan mukaan liikaa. En minä ala Vatasta opettamaan, kuten en voinut Jere Karalahteakaan aikoinaan Bluesissa. Mene ja pelaa!
– Haluan jäälle vapautuneen Samin, joka tekee ratkaisut selkäytimestä.
JYPin uusien keulakuvien liitossa saattaa hyvinkin muhia jotakin suurta.
Tulisieluisena ja värikkäänä persoonana tunnettu Matikainen voi olla nautiskelija-Vataselle oikeanlainen sytyke.
– Sami on pelaaja, joka tarvitsee sellaisen koutsin tai pelikavereita, jotka osaavat vähän vaatia häneltä. Vatanen voi olla välillä vähän unessa, jos joku ei ole herättämässä, Selänne sanoo.
– Jos jonakin iltana ei tarvitse olla ihan niin hyvä, ei hän välttämättä olekaan, kun vähempikin riittää. Sami tykkää olla mukavuusalueella, Selänne hymähtää.
Vaikka Selänteen ja Vatasen yhteisistä pelivuosista on jo aikaa, Selänne kertoo nähneensä Vataselta myös muutamia otteluita viime vuosina Sveitsin liigassa.
– Pari vuotta sitten Sveitsin finaaleissa hän oli ylivoimaisesti kentän dominoivin pelaaja. Olin, että vau!
– Jos hän haluaa pelata omalla maksimitasollaan, hän on varmasti tällä kaudella SM-liigan paras puolustaja, Selänne paaluttaa.
Neljän viime kauden ajan Vatanen edusti sveitsiläistä Geneve Servetteä. Kuva: SPP Sport Press Photo. / Alamy Stock Photo
Esimakua Vatasen kulmahampaasta saatiin heti elokuun ensimmäisessä harjoitusottelussa Jukureita vastaan, kun hän hyökkäsi raivoissaan puolustamaan joukkuekavereitaan ja räyhäsi itselleen kaksi väkivaltaisuusjäähyä. Olemus oli kaikkea muuta kuin rennonletkeää nautiskelua.
– Tarkoitukseni on mennä vielä maajoukkueeseenkin pelailemaan, Vatanen ilmoittaa.
Kyse lienee ennen kaikkea EHT:sta ja MM-kisoista. Uran kolmannet olympialaiset eivät tapaamiskutsusta huolimatta ole päällimmäisenä mielessä.
– En voi sanoa, että se on tavoite. Tietenkin sinne olisi kiva päästä, mutta täytyy muistaa, että Suomella on aika kovia NHL-pelaajia pitkä liuta.
”
Haluan vielä voittaa Suomen mestaruuden.
Vatanen tietää pelaavansa nyt uransa viimeisiä vuosia. Ura saattaa päättyä Jyväskylässä nykyiseen kahden vuoden sopimukseen.
– Olen miettinyt niin, että otin nyt kahden vuoden projektin. Jossakin vaiheessa tulee aika siirtyä muihin hommiin, mutta nyt vedetään täysillä ainakin vielä kaksi vuotta ja katsotaan, mitä sitten, Vatanen sanoo.
– Haluan vielä voittaa Suomen mestaruuden. Mikäs sen parempi päätös uralle kuin nostaa kotikaupungissa kannua. Se on uralleni vielä isoin tavoite.