Vasemmistoliitto valmistautuu seuraavaan hallitusvastuuseen ja kertoo, mistä pääministeri Orpon hallituksen ratkaisuista pitäisi peruuttaa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela haluaa peruuttaa hallituksen leikkauksia sosiaaliturvaan. KIMMO HAAPALA
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela (vas) moittii pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusta budjettikikkailusta ja vaatii peruuttamaan sosiaaliturvaa koskevat heikennykset.
Koskela ei ymmärrä, miksi Orpon hallitus päätti leikata korkotukilainavaltuuksia.
– Hämmentävä asia on se, että Orpo ja hallitus tuntuvat itsekin ymmärtävän, että korkotukilainavaltuudet on suhdannepoliittinen työkalu. Sillä pystytään tukemaan rakennusalaa tässä tilanteessa, jossa Suomen talous on taantumassa ja rakennusalan tukeminen on erittäin keskeistä, Koskela sanoo.
Kyse on tuesta, jolla valtio kannustaa rakentamista ja peruskorjauksia. Tänä vuonna niitä myönnetään 1,75 miljardin euron edestä. Aiemmilla päätöksillään Orpon hallitus oli leikannut niiden tasoa miljardiin euroon vuosille 2026 ja 2027.
Syksyn budjettiriihessä vuoden 2027 valtuuksista napattiin ensi vuodelle 135 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus päätti leikata vuoden 2027 valtuuksia 365 miljoonalla eurolla. Näin ollen korkotukivaltuuksia on ensi vuonna tarjolla 1,35 miljardia euroa ja vuonna 2027 enää 500 miljoonaa euroa.
– Se on ihan valtava pudotus nykytasosta, Koskela kritisoi.
Iltalehti uutisoi aikaisemmin, että korkotukivaltuuksilla veivaaminen herätti myös talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttäsen huomion. Hän piti järjestelyä ”jännänä virityksenä”.
Keskustelu korkotukivaltuuksista ryöpsähti hallituksen budjettiriihen jälkeen, kun asia nousi esiin istuntotauolta palanneen eduskunnan ensimmäisellä kyselytunnilla. Pääministeri Orpo syytti istunnossa vasemmistoliittoa väärin lukujen käytöstä ja pyöritti asian niin, että hallitus olisi itseasiassa panostamassa korkotukilainoihin.
Koskelan mukaan käynnissä on suuri rakenteellinen muutos, jota tehdään vastoin hallituksen omaa ymmärrystä tilanteesta. Hän arvioi, että kunnat tulevat olemaan hallituksen päätösten vuoksi isoissa vaikeuksissa.
Ara takaisin
Koskela huomauttaa Iltalehden haastattelussa, että esimerkiksi Helsingissä on jatkuvasti tarvetta kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle, koska asukasluku kasvaa vauhdilla. Puhtaan markkinaehtoinen rakentaminen ei Koskelan mukaan riitä.
– Mikäli mukana ei pidetä kohtuuhintaista asuntotuotantoa, on riskinä, että hinnat eivät pysy niin matalalla, että esimerkiksi palvelualojen työntekijät pystyisivät asumaan Helsingissä, Koskela sanoo.
– Kohtuuhintaista asuntotuotantoa on kyetty käyttämään segregaation torjunnan välineenä eli meillä on sekoitettua asuntotuotanto eri alueilla Helsingissä. Se on erittäin keskeistä sen kannalta, että kaupunki pysyy tasa-arvoisena, eivätkä alueet eriydy.
Vasemmistoliiton kanta on, että valtion asuntorahastoa (Var) ei tulisi purkaa ja sulauttaa osaksi valtion budjettia, kuten Orpon hallitus on päättänyt tehdä. Samoilla linjoilla on ollut myös eduskunnan oikeusasiamies, joka linjasi elokuussa asuntorahaston lakkauttamisen olevan perusoikeuksien kannalta ongelmallista.
Kun hallitus päätti lakkauttaa Varin, siirtyvät rahastossa olevat 2,4 miljardin euron varat vuoden 2026 budjettiin. Tällä tilkittiin valtion budjettia hetkellisesti. Päätöksen peruuttaminen tarkoittaisi rahaston uudelleen rahoittamista. Koskela myöntää, että se olisi hankalaa, mutta ei tavatonta.
– Siksikin tämä on niin suuri virhe. Näin ei olisi pitänyt tehdä, mutta näen, että peruminen on mahdollista. Se vaatii poliittista tahtoa, Koskela sanoo.
Lisäksi kritiikkiä saa Orpon hallituksen päätös siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin sekä erityisryhmien investointiavustuksien leikkaus 43 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon. Avustuksella on rakennettu asuntoja muun muassa opiskelijoille, vanhuksille ja vammaisille.
– Samaan aikaan siis opiskelijoita kehotetaan muuttamaan halvempiin asuntoihin, mutta halvempia asuntoja rakennetaan vähemmän. Tässä kokonaisuudessa on aika iso aukko, Koskela ihmettelee.
Tukileikkurien peruutus
Koskela linjailee jo seuraavaa vasemmistoliiton hallitusvastuuta ajatellen, että puolueen keskeinen tavoite on aloittaa työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien palauttaminen.
Aikaisemmin työttömyysturvaa ja asumistukea saavan oli mahdollista ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että tulot vähensivät etuutta. Orpon hallitus poisti suojaosan huhtikuun 2024 alusta lukien.
Lisäksi vasemmistoliitto esittää, että yleiseen asumistukeen ja eläkkeensaajien asumistukeen tehdyt leikkaukset tulisi perua. Sen kustannus olisi noin 345 miljoonaa euroa. Myös toimeentulotukeen on tehty heikennyksiä. Niiden peruuttaminen maksaisi 21,5 miljoonaa euroa.
– Miten ihmiset pärjäävät arjessaan, että kun ensin on leikattu asumistukea ja sitten viety suojaosat? Se on esimerkiksi Helsingissä palvelualalla työskenteleville ihmisille tosi haastavaa. Siitä tulee Helsingille elinvoimapoliittinen ongelma, Koskela sanoo.
Koskela katsoo, että Orpon hallitus lisää toimillaan lapsiperheköyhyyttä ja ajaa ihmisiä pois kodeistaan.
– Turussa, Tampereessa ja Helsingissä luvut paljonko häätöjen määrä on kasvanut ovat olleet hurjia. Tämä liittyy esimerkiksi asumisneuvonnan resurssien puolittamiseen, Koskela sanoo.
Vasemmistoliitto julkaisi perjantaina viisikohtaisen asuntopoliittisen linjapaperin. Siinä vaaditaan muun muassa asumisoikeusasuntojärjestelmän palauttamista.