Minkit ovat riistakamerahavaintojen perusteella kiinnostu­neempia vedessä kelluvista lautoista kuin maalla olevista. Siksi toiveet laitetaan nyt lauttapyyntiin.

Minkki lautalla vedessä.

Avaa kuvien katselu

Riistakamerakuvasta näkee, että minkki haistelee lauttapyydystä. Metsähallituksella on koepyydyksiä Kokkolassa, Ilmajoella ja Lestijärvellä. Kuva: Kari Karhula / Metsähallitus

Juttu tiivistettynä

  • Pohjanmaan rannikolla testataan ensimmäistä kertaa laajempaa minkkien lauttapyyntiä Suomessa.
  • Kokeilussa on mukana noin 30 koepyydystä Kokkolassa, Lumijoella ja Lestijärvellä.
  • Hankkeen tavoitteena on kehittää tehokas menetelmä minkkien pyydystämiseen seuraavien kolmen vuoden aikana.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.

Pohjanmaan rannikolla testataan minkkien lauttapyyntiä laajamittaisesti ensimmäistä kertaa Suomessa.

Joissa, puroissa ja ojissa kelluvien lauttojen päällä on pyydys, joka tappaa eläimen välittömästi.

Metsähallituksen ja Turun yliopiston elokuussa aloittamasta kokeilusta on jo saatu rohkaisevia tuloksia.

Noin 30 koepyydystä sijaitsevat Kokkolassa, Lumijoella ja Lestijärvellä. Osa niistä on sijoitettu rannikon linnustonsuojelukohteisiin.

– Puolivesieläin minkki viihtyy vesistöissä, joten eläimet ovat menneet selvästi useammin vedessä kuin rantapenkalla olevaan pyydykseen, kertoo Helmi-vieraspetohankkeen projektipäällikkö Kari Karhula Metsähallituksesta.

Minkit ovat myös kiinnostuneempia vedessä kelluvista lautoista kuin maalla olevista. Se on todennettu yli 50 riistakameralla.

Karhulan mukaan selitys voi löytyä minkin uteliaisuudesta ja tarpeesta löytää lepopaikkoja uintien välissä.

– Ihminen luottaa näköaistiinsa, minkki taas hajuaistiin. Myös minkin kalastuskäyttäytymistä voidaan ehkä hyödyntää lauttapyynnissä.

Kuollut minkki metsästäjän kädessä.Tehokas menetelmä parin vuoden päässä?

Lauttapyynnistä odotetaankin läpimurtoa minkkien tehokkaaseen vähentämiseen Suomessa.

Helmi-vieraspetohankkeessa keskitytään seuraavat kolme vuotta minkkien pyydystämiseen ja menetelmien kehittämiseen.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa saatiin jo hyviä tuloksia supikoirien tehopyynnistä: kahlaajien ja monien muiden uhanalaisten vesilintujen poikastuottoja on saatu lisättyä.

Vieraspedot eli supikoirat ja minkit ovat merkittävä syy vesilintulajien taantumiseen. Siksi tehokkaan menetelmän kehittämiselle on tilaus, sanoo Karhula.

– Lauttapyynnissä meillä on punainen lanka. Ehkä parin vuoden päästä on kehitetty toimiva tapa pyydystää minkkiä. Pyydysmalleja ja teknisiä ratkaisuja on kehitettävä lauttojen yhteyteen, arvioi Karhula.

Tuliainen Briteistä

Minkkejä on tähän saakka pyydystetty Suomessa pääosin rantapenkoilla olevilla raudoilla sekä loukuilla. Nämä keinot on kuitenkin luotu metsästykseen, ei kannan hävittämiseen.

Euroopassa minkkejä on pyydetty lautoilla jo pitkään.

Suomeen lauttapyynti tuli Brittein saarilta, missä sitä on testattu hyvin tuloksin ja tehty tutkimusta useiden yliopistojen yhteistyöllä.

Ruotsissakin menetelmää on kokeiltu, mutta huonolla menestyksellä. Ruotsalaisten tutkimustuloksiin ei ole vielä Suomessa päästy käsiksi.

Haitalliseksi vieraslajiksi säädetty minkki on levittäytynyt kaikkialle Suomessa. Minkki tekee suurta hallaa luonnon monimuotoisuudelle: se saalistaa lintuja, niiden poikasia ja kalaa, vaikka olisi saanut jo vatsansa täyteen.