Mittatikkujen kanssa kentällä juoksentelevat miehet ja naiset ovat jäämässä historiaan.

Mittatikkumiehet vauhdissa Tokiossa. Jenni Gästgivar

– Jätkät heiluvat henkensä kaupalla tikkujensa kanssa ja yrittävät löytää oikean alastulokohdan.

Näin linjasi Iltalehden yleisurheiluasiantuntija Arto Bryggare vuoden 2021 kesäolympialaisissa kiekonheitosta.

Nyt asiaan on tulossa muutos. Moukarin-, keihään- ja kiekonheiton mittaustapaa ollaan muuttamassa.

Asiasta kertoi Tokiossa Kansainvälisen yleisurheiluliiton World Athleticsin (WA) hallituksessa istuva Antti Pihlakoski.

Virtuaalinen asteikko

WA:n tavoitteena on, että uusi mittaustapa on testattu ja käytössä ensi vuonna esiteltävissä Ultimate Championship -kisoissa. Kisat järjestetään syyskuussa Budepestissa.

Mittatikkumiehet ja -naiset ovat huippukisoissa jäämässä historiaan.

– Nykyteknologialla tulokset on mahdollista saada nopeasti. Voimme tehdä kentästä virtuaalisen asteikon, Pihlakoski sanoi.

Suurnopeuskameroita hyödyntäviä järjestelmiä on käytetty näkyvästi tenniksessä ja jalkapallossa jo vuosia. Näissä lajeissa teknologialla tarkistetaan, onko pallo ollut viivan yli vai ei. Tämän teknologian tunnetuin brändi on Hawk-Eye Innovations.

WA ei ole päättänyt, kuka sen mittaukset uudella teknologialla jatkossa tekee.

Jatkossa tulos saadaan käytännössä heti heiton laskeuduttua maahan. Jenni Gästgivar

Nopeammaksi

Iltalehden asiantuntija Bryggare kritisoi aikoinaan mittakeppimiesten ja -naisten osumatarkkuutta.

Pihlakosken mukaan olennainen asia on, että kenttälajien mittaukset nopeutuvat. Pihlakoski kertoo laskeneensa Kalevan kisoissa WA:n innovaatiojohtajan kanssa, että pituushypyn suorituksen ”hallinnollisiin” toimiin meni 51 sekuntia.

Pihlakosken mukaan esimerkiksi kiekonheitossa ja pituushypyssä pitäisi olla omat protokollansa, mutta perusperiaate on sama: Parhaat suoritukset halutaan näkyviin tv:ssä ja mittausta nopeammaksi.

Niinpä mittaustavan muutos on osa isompaa kokonaisuutta, jossa yleisurheilun tarjontaa katsojille pyritään parantamaan.

– Voisimme miettiä etukäteen, ketkä ovat neljä parasta heittäjää, laittaa heidät peräkkäin, ottaa heidät livenä televisioon ja siirtyä sen jälkeen juoksuun, Pihlakoski pohti.

Tarinankerrontaa

Yleisurheilussa haasteena on, miten kaikki lajit saadaan tarjoiltua katsojille kiinnostavassa paketissa. Esimerkiksi 100 metrin juoksun ja moukarinheiton suosio katsojien keskuudessa on kuin yö ja päivä.

Pihlakoski sanoo, että WA:n filosofiana on ”kaikki parhaat suoritukset livenä”.

– Tarinankerronta paranee, kun hallinnollista aikaa voidaan vähentää, hän sanoi.

Tuotantotalouden diplomi-insinööri Pihlakoski ajattelee, että kaikki työ, mikä ei tuo lisäarvoa mutta luo kustannuksia, on turhaa työtä.

Pihlakosken mukaan uudessakin teknologiassa mittaus pitää tuplatsekata, mutta tulos voitaisiin silti lyödä heti tiskiin. Mikäli tulos tarkistuksessa muuttuu, voitaisiin myöhemmin ilmoittaa rehdisti, että tulos muuttui tarkistuksessa.

– Kaikkea tätä ei tehdä sen takia, että laji olisi nopeasti ohi vaan että voisimme ajoittaa lähetyksen kohdat paremmin. Kenttälajeja voitaisiin näyttää aiempaa enemmän.