Yön lapsi -elokuvan ohjaaja Hanna Bergholm
Kai Joronen

Maailmalla ylistetty kauhudraama Yön lapsi on nyt elokuvateattereissa.

ei uskoisi päällepäin, miten synkkiä tarinoita hän haluaa kertoa. Valoisasti hymyilevän ja herkästi nauravan Hannan voisi kuvitella ohjaamaan romanttisia komedioita niiden elokuvien sijaan, joista hän on kuuluisa.

– Minua hieman ärsyttää kauhuohjaajan leima, sillä en ole ikinä pitänyt määritelmistä. Moni yllättyykin, kun tapaa minut tai näkee tanssimassa hevikonsertissa kukkamekko päällä, Hanna nauraa.

Kauhu on kuitenkin se genre, josta 46-vuotias Hanna juuri nyt tunnetaan. Varsinkin Suomen ulkopuolella.

Hannan ensimmäinen pitkä elokuva Pahanhautoja oli kansainvälinen menestys, joka myytiin lähes 80 maahan. Vuonna 2022 valmistunut kauhudraama sai ensi-iltansa Sundancen legendaarisilla elokuvajuhlilla Yhdysvalloissa ja toi ohjaajalleen merkittävän Hollywood-agentin.

Neljä miljoonaa euroa maksanut Pahanhautoja oli myös siihen mennessä kallein suomalaisen naisohjaajan tekemä elokuva.

Siiri Solalinna elokuvassa Pahanhautoja.

Siiri Solalinna elokuvassa Pahanhautoja.
Silva Mysterium

Kotiläksynä sata klassikkoa

Hanna ei kuitenkaan uskaltanut katsoa kauhuelokuvia, kunnes päätti itse ohjata sellaisen.

– Olen aina pelännyt kauhuelokuvia, koska mielikuvitukseni luo hirviöitä joka puolelle. Kun lyhytelokuvaani Nukkemestari kutsuttiin aikanaan kauhuksi, ryhdyin pohtimaan sen merkitystä. Tajusin, että kauhussa joku sisäinen asia voi saada ulkoisen muodon, ja sen avulla pystyy kertomaan vaikka millaisia tarinoita.

Hanna teki listan sadasta tärkeimmästä kauhuelokuvasta, jotka hänen pitää nähdä ennen Pahanhautojan ohjaamista.

– Katsoin niitä sitten yömyöhään paniikissa peiton alla. Lopulta siedätyin niille ja tajusin, että ne ovat minun maailmaani. Kauhu on uskomattoman hieno genre, jonka kerronnan keinot ovat rajattomat. Sen avulla pystyy käsittelemään vaikka miten vaikeita tunteita.

Rupert Grint ja Seidi Haarla elokuvassa Yön lapsi

Rupert Grint ja Seidi Haarla elokuvassa Yön lapsi.
Pietari Peltola

Äidiksi tuleminen antoi idean

Vaikeat tunteet ovat keskiössä myös Hannan uudessa elokuvassa Yön lapsi, joka sai ensi-iltansa Berliinin elokuvajuhlien pääkilpailussa. Toistaiseksi elokuva on myyty yli 60 maahan, ja palkintoja on tipahdellut useilta festivaaleilta.

Hannan ja käsikirjoittama psykologinen kauhudraama kertoo suomalais-brittiläisestä avioparista, ja esittämästä Sagasta ja Jonista, jotka muuttavat metsän keskelle Sagan sukutaloon.

Pian he saavat terveen pojan, mutta pikkuhiljaa Sagasta alkaa tuntua, että vaativassa vauvassa on jotain pahasti pielessä.

Yön lapsen idea lähti kehittymään jo yli kymmenen vuotta sitten, kun Hanna sai oman lapsen.

– Kaikki sanoivat, kuinka ihanaa se on. Että siellä vain pesäilet vauvelin kanssa. Tuntui, että minulle sanoitettiin valmiiksi oikeaoppista vanhemmuuden kokemusta. No, kokemus oli hyvin haastava. Vauva huusi yötä päivää ja uhmaikä alkoi jo vuoden ikäisenä. Tunsin paljon hämmennystä ja raivoa, enkä tiennyt, mihin sen kanavoida.

Seidi Haarla elokuvassa Yön lapsi

Seidi Haarla elokuvassa Yön lapsi.
Pietari Peltola

Vauva-arki voi olla helvettiä

Hannan mukaan vanhemmuuteen liittyvistä negatiivisista tunteista puhutaan edelleen vähän.

– Usein puhutaan vain synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Neuvolassa kaikki huomio kiinnittyy lapsen painoon ja fyysiseen vointiin. Vauva-arki saattaa olla kuitenkin todella rankkaa äidille sekä isälle. Juttelin paljon erilaisten vanhempien kanssa ja keräsin heidän kokemuksiaan. Tarina syntyi noista kokemuksista. Sitten keksin sijoittaa tarinan metsän keskelle ja ottaa mukaan suomalaista mytologiaa.

Mielen lisäksi synnytys voi traumatisoida kehon. Yön lapsessa tämä näytetään peittelemättä.

– Naiset ovat usein yksin tämän asian kanssa. Isotkin muutokset kropassa kuitataan, että kaikki on täysin luonnollista, joten pärjäile! Halusin näyttää, kuinka päähenkilön kroppa vaurioituu, ja miten hän elää kivun ja sen ajatuksen kanssa, että lapsi rikkoi hänet.