Ruotsissa hallitus on juuri esitellyt suuren sosiaalitukiuudistuksen, joka heikentäisi erityisesti maahanmuuttajaperheiden tilannetta.

Ruotsissa toimeentulotuen saajien määrä on huomattavasti pienempi kuin Suomessa. Suurin osa tuen saajista on maahanmuuttajia. Kuvituskuva Tukholman Rinkebystä. ANNI EMILIA ALENTOLA

Iltalehti selvitti hiljattain vieraskielisten osuutta sosiaalitukien saajissa. Sosiaalituet ovat ajankohtainen kysymys myös Ruotsissa, missä hallitus esitteli laajan uudistuksen sosiaalietuuksiin tällä viikolla. Muutokset kohdistuvat varsinkin maahanmuuttajataustaisiin lapsiperheisiin.

Iltalehti selvitti Ruotsin tilannetta sosiaalitukien kohdalla. Ruotsissa toimeentulotuen saajista suurin osa on ulkomailla syntyneitä. Ruotsissa kuitenkin huomattavasti harvempi saa toimeentulotukea kuin Suomessa – sekä absoluuttisin luvuin että väkilukuun suhteutettuna.

Toimeentulotuki Suomessa ja Ruotsissa vuonna 2024Ruotsi

Kotitaloudet, jotka saivat toimeentulotukea: 145 500 kappaletta

Osuus kaikista kotitalouksista: 2,9 %

Ihmiset, jotka saivat toimeentulotukea: 251 400 ihmistä

Osuus kaikista ihmisistä: 2,4 %

Ulkomailla syntyneet aikuiset toimeentulotuen saajat: 58 %

Suomi

Kotitaloudet, jotka saivat toimeentulotukea: 256 000 kappaletta

Osuus kaikista kotitalouksista: 9 %

Ihmiset, jotka saivat toimeentulotukea: 377 000 ihmistä

Osuus kaikista ihmisistä: 6,7 %

Vieraskieliset toimeentulotuen saajat: 29,5 %

Lähteet: Suomen ja Ruotsin tilastokeskukset, THL:n tilasto toimeentulotuista, Ruotsin sosiaalihallituksen tilasto toimeentulotuista

Suurin osa maahanmuuttajia

Kun katsotaan tarkemmin sitä, kuka Ruotsissa tukia saa, ei vieraskielisten osalta ole omaa tilastoa. Ruotsi ei nimittäin tilastoi ihmisten äidinkieltä. Joissakin tilastoissa on kuitenkin eritelty ulkomailla syntyneiden osuus.

Tämä tieto on annettu toimeentulotukien kohdalla: vuonna 2024 aikuisista toimeentulotuen saajista 58 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä.

Suomessa vieraskielisten osuus toimeentulotukien saajista on noin 30 prosenttia. Tilastot eivät ole täysin verrannollisia, sillä vieraskielisyys ei välttämättä tarkoita ulkomailla syntymistä – eikä ulkomailla syntyminen vieraskielisyyttä.

Ruotsissa on myös erilainen väestörakenne. Ruotsin asukkaista 20 prosenttia on syntynyt ulkomailla, Suomessa taas noin 11 prosenttia.

Toinen merkittävä ero Suomen ja Ruotsin välillä on toimeentulotukea saaneiden määrä. Kun Suomessa toimeentulotukea sai viime vuonna noin yhdeksän prosenttia kaikista kotitalouksista, Ruotsissa sitä sai vain kolme prosenttia.

Vaikka Ruotsissa on kaksinkertainen väkiluku Suomeen verrattuna, Suomessa toimeentulotukea sai useampi ihminen kuin Ruotsissa. Ruotsissa toimeentulotukea sai viime vuonna noin 250 000 ihmistä, Suomessa liki 380 000.

Kielitilasto olisi Ruotsissa laiton

Ruotsista ei ainoastaan puutu tilastotieto väestön äidinkielistä, vaan sellainen tilasto olisi myös laiton.

Tämä perustuu Ruotsin tulkintaan Euroopan unionin yleisestä tietosuoja-asetuksesta GDPR:stä sekä maan omasta tietosuojalaista. Niiden mukaan arkaluontoisia tietoja, kuten etnistä taustaa, ei saa rekisteröidä. Kielen on arvioitu paljastavan etnisen taustan ja sen vuoksi sitäkään ei rekisteröidä. Poikkeuksen kielen rekisteröinnistä ovat saaneet koulut, kun kyse on kielenopetuksen järjestämisestä.

Aihe on Ruotsissa herkkä, erityisesti niin kutsutun romanirekisterin vuoksi. Vuonna 2013 paljastui, että Ruotsin poliisi oli pitänyt laitonta rekisteriä tuhansista romanitaustaisista ihmisistä. Moni rekisteriin päätynyt oli täysin vailla rikoshistoriaa. Rekisterissä oli yli tuhat lasta, joista nuorimmat oli lisätty rekisteriin parin kuukauden ikäisinä. Paljastuksen vuoksi useat Ruotsissa asuvat Suomen romanit muuttivat Suomeen.

Tuet uusiksi

Ruotsissa hallitus esitteli keskiviikkona uudistuksen sosiaalitukijärjestelmään. Muutokset kohdistuvat eritoten toimeentulotukeen ja osuvat varsinkin maahanmuuttajataustaiseen väestöön. Uudistuksen syynä on hallituksen mukaan se, ettei nykyisellä järjestelmällä ole aina kannattavaa käydä töissä sekä se, että yhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä on saatava murrettua.

Monikohtaisen uudistuslistan kaksi merkittävintä kohtaa ovat nämä: ensimmäiseksi toimeentulotuelle asetetaan kattosumma ja tukea rajoitetaan sellaisilta perheiltä, joissa on neljä tai sitä useampi lapsi.

Toinen merkittävä uudistus on se, että jatkossa maahanmuuttajan tulee osoittaa kelpoisuutensa tuen hakijaksi muun muassa lapsilisän ja asumistuen kohdalla. Kelpoisuuden voi osoittaa esimerkiksi asumalla Ruotsissa vähintään viiden vuoden ajan tai tekemällä tarpeeksi hyväpalkkaista työtä. SVT:n mukaan tämä kohta ei koske Euroopan unionin sisältä muuttavia.

Jää kuitenkin nähtäväksi, toteutuvatko hallituksen suunnitelmat. Merkittävimpien uudistusten alkupäiväksi on merkitty 1.1.2027, mutta Ruotsissa käydään parlamenttivaalit ensi syksynä. Mikäli oppositiossa istuva vasemmistoblokki nousee valtaan, uudistukset saatetaan perua.

Malmön yliopiston sosiaalityön vanhempi professori Tapio Salonen on kriittinen maan hallituksen esittelemälle tukiuudistukselle. Håkan Röjder/Malmön yliopisto

Asiantuntija kriittinen

Malmön yliopiston sosiaalityön vanhempi professori Tapio Salonen on kriittinen Ruotsin hallituksen tukiuudistuksesta.

– Kyseessä on uudistus, joka ei perustu tietoon tai tutkimukseen. Mikään tutkimus ei tue sitä, että nämä keinot auttaisivat ihmisiä pääsemään työelämään, Salonen sanoo Iltalehdelle.

Nyt esitelty tukiuudistus vaikeuttaa Salosen mukaan niiden tilannetta, jotka ovat jo valmiiksi kaikista heikoimmassa taloudellisessa asemassa. Salonen nostaa esiin, kuinka uudistuksessa näkyy hallituksen tukipuolueen, maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien kädenjälki.

– He haluavat pelotella maahanmuuttajaperheitä tulemasta Ruotsiin. Uudistus rikkoo ruotsalaista perinnettä siitä, että tukijärjestelmä olisi tasa-arvoinen kaikille, Salonen sanoo.

Mitä pitäisi tehdä?

Se on kuitenkin tosiasia, että Ruotsissa työttömyys on nousussa. Tuorein tilasto näyttää, että työttömyysaste on tällä hetkellä 8,4 prosenttia. Ulkomailla syntyneiden työttömyysaste on noin 16,4 prosenttia.

Ero on siis huomattava, mutta mitä pitäisi tehdä? Asiantuntija Tapio Salonen ei usko hallituksen tällä viikolla esittelemään ratkaisuun, vaan toisenlaisiin keinoihin.

– Työmarkkinapolitiikan tulisi olla aktiivisempaa. Pitäisi panostaa työkelpoisuutta nostaviin toimenpiteisiin, kuten kieliopetukseen ja koulutuksiin. Tällaiset toimet helpottavat työelämään pääsemistä, Salonen arvioi.

Simona Mohamsson on Ruotsin opetus- ja integraatioministeri. Taustalla pääministeri Ulf Kristersson ja työmarkkinaministeri Johan Britz. ALL OVER PRESS

”Ei yllättävä tieto”

Se, että Ruotsissa liki 60 prosenttia toimeentulotuen saajista on ulkomailla syntyneitä, ei yllätä Salosta.

– Ei lainkaan. Se on helppo selittää: kyse on Ruotsiin saapuneista, jotka ovat taloudellisesti hankalassa tilanteessa varsinkin alkuvaiheessa.

Entä miksi Ruotsissa melko harva saa toimeentulotukea? Varsinkin jos verrataan Suomeen.

– Ruotsissa on huononnettu toimeentulotuen saamisen edellytyksiä yli kymmenen vuoden ajan. Yhä harvempi on oikeutettu tukeen.

Salonen pitää Ruotsin kolmen prosentin tukiensaajamäärää hyvin yllättävänä – se on varsin matala luku. Hän muistuttaa, että viimeiset vuodet ovat olleet monelle kotitaloudelle vaikeita muun muassa pandemian ja inflaation vuoksi.

– Samaan aikaan yhä harvempi on oikeutettu tukeen, hän sanoo.

Ruotsin sosiaalietuuksien uusi malli karsii siis pitkälti maahanmuuttajaperheiden tukia. Suomessa puolestaan perussuomalaiset olisivat valmiita rajaamaan sosiaalietuudet vain Suomen kansalaisille.

Miksi maahanmuuttajien saamat tuet ovat poliitikoille niin tärkeä aihe?

– Se on populistinen arvokysymys arvokonservatiiveille. Esimerkiksi Ruotsissa ruotsidemokraatit levittävät ajatusta siitä, että maahanmuuttajat olisivat laiskoja. Sellaiselle ei ole kuitenkaan mitään tutkimustukea, Salonen sanoo.