Kommentti|Lupa tukikohdan käyttöön luultavasti korottaisi kynnystä puuttua Talebanin sortoon, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Tommi Hannula.
Tämäkin oli aiemmin silkkaa utopiaa, mutta totta se on.
Yhdysvallat haluaa palauttaa hallintaansa Bagramin lentotukikohdan Afganistanissa. Presidentti Donald Trump arveli torstaina, että asia olisi neuvoteltavissa Afganistania hallitsevan islamistisen ääriliikkeen Talebanin kanssa.
Syksyllä 2001 al-Qaidan terrori-iskujen jälkeen Yhdysvallat syrjäytti Talebanin hirmuhallinnon. Se veti Yhdysvallat historiansa pisimpään sotaan ja Suomenkin mukaan Naton operaatioihin Afganistanissa lähes 20 vuodeksi.
Ja nyt Yhdysvallat haikailee tukikohtaa sen saman Talebanin johtamasta islamilaisesta emiraatista ihan luvan kanssa.
Paljon on vettä virrannut Kabuljoessa.
Kun päivittelin uutista pakistanilaiselle tutulleni, entiselle historianopettajalle, hän vastasi Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa 1970-luvulla ohjailleen Henry Kissingerin sitaatilla: ”Amerikalla ei ole pysyviä ystäviä tai vihollisia vaan silkkoja intressejä.”
Trump perusteli toivettaan Bagramin strategisella sijainnilla Kiinan ydinaselaitosten lähellä.
Hän puhui tukikohdan palauttamisesta jo viime helmikuussa hallituksensa kokouksen yhteydessä. Hän on myös haukkunut edeltäjänsä Joe Bidenin siitä, että tämä ei pitänyt kiinni Bagramista, kun Yhdysvaltain joukot vetäytyivät kesällä 2021 niin kaoottisesti, että sotilastarvikkeetkin jätettiin Talebanille.
Mikä siis on uutta?
Torstaina Britannian-vierailullaan Trump antoi ensi kertaa ymmärtää hallintonsa todella tekevän töitä tukikohdan palauttamisen eteen.
Uutiskanava CNN vahvisti lähteidensä perusteella, että kansallisesta turvallisuudesta vastaavat viranomaiset ovat alustaneet asiaa Trumpin ohjeistamana viimeistään maaliskuusta lähtien. Lähteiden mukaan toiveissa on myös siivu Afganistanin harvinaisista maametalleista sekä terrorisminvastaisen solun perustaminen Isis-verkostoa vastaan.
Ei tosin tiedetä, onko keskusteluja käyty jo Talebanin kanssa.
Taleban reagoi Trumpin puheisiin kiistämällä voivansa edes harkita tukikohdan luovuttamista, mutta se ei Trumpia masenna. Puheidensa perusteella hän aikoo käyttää painostuskeinona humanitaarista tukea, jota Yhdysvallat on jo leikannut huomattavasti tänä vuonna.
Trump on tottunut kiristämään kaiken haluamansa liittolaisiltaan, mutta Taleban on vanhoillisempi ja periaatteellisempi kuin hänen tyypilliset neuvottelukumppaninsa.
Trumpia tuskin myöskään auttaa esittää tukikohdan palautus avoimesti toimena Kiinaa vastaan. Kiina on jo solminut islamilaiseen emiraattiin diplomaattiset ja taloudelliset suhteet, joten silläkin lienee vipuvartta mullain suuntaan.
Varmistaakseen ulkomaisten joukkojen vetäytymisen viisi vuotta sitten Taleban vakuutti höllänneensä äärikonservatiivisia arvojaan sitten edellisen valtakautensa. Se lupasi muun muassa sallia tyttöjen koulutuksen ja naisten työnteon, mutta söi sanansa.
Poikkeuksiin kuului, että naissairaanhoitajien sallittiin hoitaa naispotilaita, mutta viime talvena Taleban kielsi naisten kouluttamisen edes kätilöiksi. Naisten peittävää pukeutumista ja sosiaalista eristämistä valvotaan ankarasti. He eivät saa edes puhua julkisella paikalla.
Afganistanin maaseudulla arki pysyi hyvin vanhoillisena läpi niidenkin vuosien, jolloin Taleban ei johtanut koko maata, mutta kaupunkien tytöille ja naisille Yhdysvallat mahdollisti yhden sukupolven mittaisen vapauden aikakauden.
Sen päättyminen oli tragedia.
Jos Yhdysvallat saisi luvan käyttää tukikohtaa, se luultavasti korottaisi Trumpin seuraajienkin kynnystä puuttua Talebanin syvenevään sortoon, jotta Yhdysvallat ei riskeeraisi saavuttamaansa jalansijaa.
Trump tekisi Yhdysvalloista ääri-islamistien kumppanin Afganistanin naisia vastaan.