Kyseessä on maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen ilmiö. Tuhannet ihmiset odottavat Rakel-kirjaa lainaan kirjastoista ympäri Suomea.
Satu Rämön Rakel-romaani ilmestyi marraskuun ensimmäisenä päivänä. Se on Islannissa asuvan suomalaiskirjailijan dekkarisarjan neljäs osa. Kuva: Björgvin Hilmarsson, WSOY, koonnut: Aatu Jaakkola
Tällä hetkellä 6 200 ihmistä jonottaa saadakseen lainaan Satu Rämön uuden Rakel-dekkarin pääkaupunkiseudulla toimivasta Helmet-kirjastosta. Varausjonoon haluaisi varmasti useampikin, mutta tällä hetkellä teokseen ei voi tehdä uusia varauksia.
Syy on yllättävä, mutta looginen. Helmetin kirjastojärjestelmän on toimittanut yhdysvaltalainen yritys, joka ei osannut varautua näin suuriin varausjonoihin. Eikä osannut kukaan muukaan.
”Ensimmäistä kertaa Helmet-kirjastojen käyttämään järjestelmään tuli niin paljon varauksia, ettei uusien varasten tekeminen ole teknisesti mahdollista. Rakelin suosio yllätti meidät”, kertoo kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri.
”Tietääksemme maailmalla ei ole koskaan missään tullut näin paljon varauksia yhdelle kirjalle samaa järjestelmää käyttävissä kirjastoissa.”
Tilanne ratkaistaan niin, että jokaiselle Helmetin alueen kaupungille – Helsingille, Espoolle, Vantaalle ja Kauniaiselle – tehdään oma jono. Nousiainen-Hiiri uskoo, että päivitys saadaan tehtyä mahdollisimman pikaisesti tai viimeistään huomenna.
Toistaiseksi kirjastot eivät ole vielä edes saaneet painettuja kirjoja, joten varausjonot eivät liiku eteenpäin.
”Kun saamme kirjat liikkeelle, osa jonoista sulaa pois, mutta uusiakin varauksia varmasti tulee koko ajan”, Nousiainen-Hiiri sanoo.
Satu Rämö kommentoi tilannetta keskiviikkona iltapäivällä Instagram-tilillään.
”Hups, kaadoinko Helmetin?” hän kirjoitti.
Helmet-kirjastossa 6 200 varausta on todella poikkeuksellinen määrä. Yleensä suositulle kirjalle voi esimerkiksi mediahuomion innostamana tulla 1 000–2 000 varausta.
Rakel-ilmiö ei rajoitu vain pääkaupunkiseudulle, vaan lukijat ympäri Suomea odottavat saavansa kirjan käsiinsä kirjastosta.
Marraskuun ensimmäisenä päivänä ilmestynyt Rakel on Satu Rämön Hildur-dekkarisarjan neljäs osa. Islannissa asuvan suomalaiskirjailijan aiemmatkin dekkarit ovat olleet valtavia hittejä, mutta Rakel näyttää kiinnostavan suomalaisia aivan uudenlaisella vimmalla.
Rakel-ilmiö ei rajoitu vain pääkaupunkiseudulle, vaan lukijat ympäri Suomea odottavat saavansa kirjan käsiinsä kirjastosta. Esimerkiksi Varsinais-Suomen alueen Vaski-kirjastoissa varausjonossa on yli 2 400 ja Pohjois-Pohjanmaan Outi-kirjastoissa yli 2 000 ihmistä.
Hieman maltillisemmat jonot ovat Lapin kirjastossa (varausjonossa yli 900 ihmistä) tai Pohjois-Karjalan Vaara-kirjastoissa (varausjonossa liki 900 ihmistä), mutta toisaalta näihin kirjastoihin niteitä saatetaan hankkia vähemmän, minkä vuoksi jonot etenevät verkkaisemmin.
”En ole koskaan ennen nähnyt tällaista ilmiötä.” Sari Forsström
Rakel kiinnostaa lukijoita myös äänikirjana. Bookbeat-lukuaikapalvelussa sille oli tehty kymmeniätuhansia ennakkotallennuksia ja sitä kuunneltiin kolmen ensimmäisen päivän aikana enemmän kuin mitään muuta teosta Bookbeatin historiassa.
”En ole koskaan ennen nähnyt tällaista ilmiötä. Tuhannesta ensimmäisestä arvioijasta 51 prosenttia antoi kirjalle 5/5 tähteä. Tässäkin Rakel peittoaa muut, myös Hildur-sarjan aiemmat osat”, Bookbeatin Suomen liiketoiminnan kehityksestä vastaava Sari Forsström sanoo tiedotteessa.
Bookbeatin lisäksi Rakel on tällä hetkellä kuunnelluin myös Storytelissa ja Nextstoryssa.
Satu Rämö ja Rakel-kirjan kustantanut WSOY jakoivat Instagramissa kuvan, jonka mukaan kirjaa on myyty ensimmäisten kolmen päivän aikana 30 000 kappaletta. Mukana ovat ilmeisesti painettujen kirjojen lisäksi ääni- ja e-kirjat.
Rakelin ja sarjan aiemmat osat Hildur (2022), Rósa & Björk (2023) ja Jakob (2023) lukee äänikirjaksi Sanna Majuri. Satu Rämö voitti juuri Bookbeatin Vuoden dekkaristi -palkinnon.