Kommentti|Perussuomalaiset jättivät mainitsematta, että puolue on jo hyväksynyt vastaavan yhteisvelkajärjestelyn, politiikan toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa kommentissaan.
19.9. 20:12
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Perussuomalaiset jättivät mainitsematta, että puolue on jo hyväksynyt vastaavan yhteisvelkajärjestelyn, politiikan toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa kommentissaan.
Perussuomalaiset iloitsivat hallituksen päätöksestä vastustaa uutta EU:n yhteisvelkaa.
Hallituksen torjuma kriisirahoitusjärjestely toimii samalla periaatteella kuin keväällä hyväksytty Safe-mekanismi.
Perussuomalaiset iloitsivat perjantaina laajalla rintamalla hallituksen päätöksestä vastustaa uutta Euroopan unionin yhteisvelkaa.
Hallituksen EU-ministerivaliokunta vahvisti perjantaina, että hallitus vastustaa Euroopan komission ehdotusta uudesta enintään noin 350 miljardin euron kriisirahoitusjärjestelystä ja enintään noin 130 miljardin euron Catalyst Europe -välineestä. Suomen vastustus jo yksin tarkoittaa, etteivät ehdotukset ainakaan sellaisenaan tule toteutumaan.
Yhteisvelan vastustaminen on perussuomalaisille tärkeää. Heti ministerivaliokunnan kokouksen päätettyä puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) luonnehti yhteisvelan vastustamista historialliseksi.
”Suomi on valmis kaatamaan esitykset vaikka yksin”, Purra kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Tämän jälkeen perussuomalaisten viestintäkampanja lipsahti kuitenkin sumutuksen puolelle.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen sanoi tiedotteessaan, että ”nyt Suomi on tehnyt sen, mitä olisi voitu tehdä jo viime kaudella”.
”Huomautan, että keskusta olisi voinut tehdä saman viime kaudella, mutta se valitsi toisin”, Antikainen piikitteli.
”Ei muuten ole ikävä sitä keskustalaista valtiovarainministeriä, joka kuittasi suomalaisille neljän miljardin tappiot EU:n elpymispaketilla”, kirjoitti puolestaan europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps).
Antikainen, Tynkkynen ja muut perussuomalaiset jättivät mainitsematta, että perussuomalaiset on Petteri Orpon (kok) hallituksessa ollut itsekin hyväksymässä vastaavia yhteisvelkajärjestelyjä.
Suomi päätti toukokuussa tukea 150 miljardin euron niin sanottua Safe-mekanismia puolustusmenojen rahoittamiseksi. Se toimii perusperiaatteeltaan samalla tavoin kuin hallituksen perjantaina torjuma uusi kriisirahoitusjärjestely: komissio ottaa markkinoilta EU:n budjetin takaamaa lainaa, jonka se lainaa eteenpäin jäsenmaille. Edullista lainaa saavat jäsenmaat vastaavat itse lainan takaisinmaksusta. Muut joutuvat maksumiehiksi vasta, jos lainaa saanut maa jättää velkansa maksamatta.
Vastaavia yhteisvelkajärjestelyjä perussuomalaiset ovat yhdessä muiden puolueiden kanssa hyväksyneet myös Ukrainan tukemiseksi.
Hallitus vastustaa siis yhteisvelkaa nyt, mutta vielä keväällä se kannatti sitä. Sanna Antikaista mukaillen: perussuomalaiset olisi voinut tehdä tämän jo toukokuussa, mutta se valitsi toisin.
Hallituksen torjuman kriisirahoitusjärjestelyn käyttökohde on eri kuin hallituksen hyväksymän Safe-mekanismin. Siinä missä Safe-mekanismi on tarkoitettu nimenomaan puolustusmenojen rahoittamiseen, nyt ehdotetun kriisirahoitusjärjestelyn käyttökohdetta ei ole samalla tavoin rajattu.
Hallitus voikin perustella nyt muuttunutta kantaansa sillä, että se hyväksyy yhteisvelan vain puolustusmenoihin. Jos EU:n jatkoneuvotteluissa kriisirahoitusjärjestelyä päätetäänkin kohdentaa esimerkiksi puolustukseen, myös Suomen kanta saattaa vielä muuttua suopeammaksi.
Toisin kuin monet perussuomalaiset antoivat perjantaina ymmärtää, nyt ehdotetulla kriisirahoitusjärjestelyllä ei ole juuri mitään yhteistä koronapandemian aikaisen elpymisrahoituksen kanssa. Elpymisvälineessä jaettiin lainojen lisäksi avustuksia, ja Suomi lukeutuu järjestelyn nettomaksajiin.
Nykyinen hallitus taas on tapauskohtaisesti sekä hyväksynyt että torjunut vain lainajärjestelyjä, jossa jokainen jäsenmaa maksaa lähtökohtaisesti ottamansa lainan itse takaisin.
Safe-yhteisvelkajärjestelyn tukeminen oli keväällä perussuomalaisille ja kokoomukselle niin kiusallista, että pääministeri Petteri Orpo (kok) jopa väitti, ettei kyse ole yhteisvelasta alkuunkaan. Nyt kun hallitus vastustaa vastaavaa rahoitusjärjestelyä, myös Orpon mielestä kyse yllättäen onkin yhteisvelasta.