Erja Häkkisen, 63, elämä muuttui viime vuonna kaksi kertaa. Ensin syntyi päätös Suomeen muuttamisesta. Häkkinen oli asunut ulkomailla jo useamman kymmenen vuoden ajan, mutta nyt Suomeen paluu tuntui oikealta.

Muuttorumban keskellä Häkkinen huomasi kuitenkin unohtelevansa asioita. Pian hänellä diagnosoitiin alkava muistisairaus.

Häkkinen havahtui tavaroita pakatessaan siihen, ettei yhtäkkiä muistanutkaan, minne oli asioita laittanut. Hän säikähti muistamattomuutta ja otti yhteyttä lääkäriinsä. Lääkäri kehotti Häkkistä hakeutumaan tutkimuksiin, joissa todettiin kyseessä olevan alkava muistisairaus.

Lääkäri antoi Häkkiselle ohjeita, miten voisi hidastaa muistisairauden etenemistä.

– Hän sanoi, että syöt joka aamu kaksi raakaa porkkanaa. Minä olen nyt syönyt siitä lähtien joka ikinen aamu kaksi raakaa porkkanaa. En tiedä auttaako se, mutta ainakin siitä tulee hyvä mieli.

Lääkäri kehotti Häkkistä myös tekemään ristikoita. Niitä Häkkinen on tehnyt koko ikänsä, mutta on huomannut alkavan muistisairauden myös niitä tehdessä.

– Teen ristikkoa ja tiedän tasan, mikä sana siihen tulee. Mutta mikä se on? Sitten menee minuutti tai kaksi ja sana tulee ulos.

Viime vuosi oli Erja Häkkiselle muutosten vuosi. Roosa Bröijer

Vielä ei ole hätää

Alkuvaiheen sairaus ei ole pelottanut Häkkistä, vaikka diagnoosi tulikin yllätyksenä.

– Lääkärit ovat sanoneet, ettei minulla ole vielä mitään hätää. Sitten on hätä, kun tullaan siihen, että kävelen tuolla tiellä, enkä yhtäkkiä tiedä, missä olen.

Arjessa muistisairaus ei juurikaan näy. Välillä Häkkinen saattaa etsiä tavaroita, jotka ovat aivan hänen nenänsä edessä.

– Saatan vähän itsekseni naureskella, että se on niin hassua, että se tavara on tuossa sinun vieressä, etkä näe sitä.

Hänen mukaansa lääkärit antavat kuitenkin paljon toivoa.

– He aina sanovat, että älkää antako kenellekään sellaista ajatusta, että tämä elämä oli nyt tässä. Kun vain uskotaan, eikä ruveta hätiköimään tai pelkäämään. Se pelkääminen on aivan turhaa, se vie meiltä vaan energiaa.

Häkkinen kertoo, että on saanut valtavan määrän kirjeitä ihmisiltä, jotka ovat saaneet vertaistukea hänen avoimuudestaan.

– Se on hämmästyttänyt minua. Lapista asti olen saanut kirjeitä. Mistä he ovat löytäneet osoitteeni?

Häkkinen kertoo vastanneensa kaikille, jotka hänelle ovat kirjeen laittaneet. Hän kertoo tsempanneensa kirjeen laittaneita ja kehottaneensa heitä olemaan pelkäämättä.

– Tämä on yksi ikävä asia elämässä, mutta ei silti saa luovuttaa. Jos luovuttaa, niin silloinhan kaikki lähtee. Ei anneta sille pelolle valtaa. Meidän pitäisi saada elämänilo takaisin.

Helsinki on alkanut tuntua Erja Häkkisestä kodilta. Roosa Bröijer

Muutto Suomeen

Viime vuoden lopussa Häkkinen muutti Suomeen. Helsinki on pikkuhiljaa alkanut tuntua kodilta. Koti löytyy Munkkiniemestä meren rannasta, missä Häkkinen asuu puolisonsa Mika Karttusen kanssa.

Häkkinen on viihtynyt Munkkiniemessä hyvin. Alue on rauhallinen ja Häkkinen on löytänyt sieltä itselleen mieluisat lenkkireitit. Hän kertoo tekevänsä joka aamu tunnin kävelylenkin.

– Suomi on muuttunut hirveästi ja muuttuu koko ajan. Minä olen asunut Helsingissä jonkin aikaa aikaisemmin, mutta siitä on hirveästi aikaa. Nyt kun katson tätä kaupunkia, tietyt alueet ovat pysyneet tuttuina, mutta sitten on ihan hirveästi tehty kaikkea.

Muutto Suomeen sujui lähes mutkitta. Suurimman haasteen toi muuttoon liittyvä paperityö, jossa Häkkisen mies oli apuna.

Yhteiselo Karttusen kanssa on sujunut hyvin. He ovat olleet yhdessä jo 16 vuoden ajan, mutta asuvat nyt ensi kertaa yhdessä. Nytkään saman katon alla ei vietetä liian pitkää aikaa yhteen putkeen.

– Me aina nauramme sille, kun emme ole samassa talossa koko ajan, mikä olisi meille hirveän uutta. On todella hyvä, että minä lähden välillä pois ja hän lähtee välillä pois, niin saamme hengittää. Se toimii kyllä.

Vaikka pari onkin ollut yhdessä jo pitkään, ei Häkkinen kuitenkaan enää aio mennä naimisiin. Hän ajattelee, että naimisiin mennään vain kerran elämässä, eikä naimisiinmeno muuttaisi muutenkaan mitään heidän suhteessaan.

– Me olemme yhdessä ja me olemme onnellisia yhdessä. Asiat ovat kunnossa ja me tiedämme ja tunnemme toisemme.

Erja Häkkinen tekee paljon vapaaehtoistyötä. Seuraavaksi hän on mukana muistisairautta koskevassa varainkeruukampanjassa. Roosa Bröijer

Hyväntekeväisyyttä

Häkkisellä on ex-miehensä Mika Häkkisen kanssa kaksi lasta, Hugo ja Aina. Monacossa syntyneet ja kasvaneet lapset asuvat edelleen siellä. Ranskassa asuessaan Häkkisellä oli iso huvila aivan Monacon lähellä.

– Lapset ja heidän ystävänsä pitivät siitä hirveästi. Siellä oli iso puutarha, uima-altaat ja suomalainen sauna, minkä sinne jossain vaiheessa rakentelin. Yhtäkkiä huomasin, etteivät lapset ystävineen enää tule kylään. He viihtyivät paremmin kylillä ja tapasivat siellä kavereitaan.

Häkkinen kävi lastensa kanssa keskustelua huvilan myymisestä, ja he kaikki kokivat, ettei ison huvilan pitäminen ole järkevää. Häkkisen tytär Aina sanoi, että he ostavat veljensä kanssa huvilan kyllä takaisin, kun ovat hieman vanhempia.

– Se on juuri meidän Aina, sillä tulee heti tällaisia heittoja.

Nykyään Häkkinen kertoo tekevänsä paljon hyväntekeväisyystyötä.

– Niistä tulee itsellekin hyvä mieli, kun on saanut jotain hyvää aikaiseksi. Mitä se työ on tuonut minulle ja kuinka sen kautta voin auttaa ihmisiä, niin se on minun sellainen pääjuttu. Jos joku kysyy minua mukaan, en koskaan sano ei.

Häkkinen kertoo auttavansa mielellään, jos vain osaa ja on vapaa. Nyt auttaminen on entistä helpompaa, kun Häkkinen asuu Suomessa.

Seuraavaksi Häkkinen on mukana muistisairautta koskevassa varainkeruukampanjassa.

Meikki, hiukset ja stailaus: Ida Jokikunnas.