Venäjä hyötyi kolmen suurvallan tapaamisesta eniten, linjasivat asiantuntijat.
Lue tiivistelmä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat keskiviikkona Kiinassa.
Venäjä hyötyi tapaamisesta eniten saamalla suurvalta-asemaansa vahvistusta, arvioivat asiantuntijat IS:n haastattelussa.
Vaasan yliopiston työelämäprofessori Hanna Smith pitää kunnioituksen osoituksena Euroopalle, ettei Ukrainaa mainittu julkilausumassa.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki kehotti Eurooppaa keskittymään Ukrainan tukemiseen neuvotteluaseman parantamiseksi.
Kolmen maan johtajat Donald Trump, Xi Jinping ja Vladimir Putin tapasivat keskiviikkona Kiinassa.
Tapaamisen suurin voittaja oli Venäjä, joka sai siitä statukselleen nostatusta ja mahdollisuuden tehdä juopaa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten välille.
Näin arvioivat IS:n studiohaastattelussa Venäjä-asiantuntija ja Vaasan yliopiston työelämäprofessori Hanna Smith sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki.
Venäjä näkee itsensä suurvaltana ja on halunnut kyseistä tapaamista erityisesti Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen.
Trump intoutui kutsumaan jälleen Putinia ystäväkseen. Lännessä on pelätty, saatettaisiinko tapaamisen kulisseissa sopia Ukrainasta ja Euroopasta maiden ohitse.
– Hyvin vaikea nähdä, että Euroopan puolesta olisi sovittu jotain. Mutta miten multilateraalista maailmanjärjestystä halutaan muuttaa, siinä tietenkin näillä kolmella valtiolla on iso rooli, Smith toteaa.
Esimerkiksi YK:n reformi on ollut agendalla pitkään, mutta siitä ei ole päästy eteenpäin. Yksi pääsyy on ollut, että Yhdysvallat ei ole ollut Kiinan ja Venäjän kanssa samoilla linjoilla. Jos Yhdysvaltojen kanta onkin muuttunut, se voi muuttaa tilannetta. Silloin voidaan ruveta puhumaan isommasta multilateraalisten järjestöjen uudistamisesta.
– Sillä on maailmanpoliittisesti vaikutusta todella moneen asiaan. Ehkä eurooppalaistenkin kannattaisi tässä kohtaa miettiä, miten tullaan jatkossa toimimaan tai mitä halutaan.
Trumpin ja Putinin kesken puhuttiin Ukrainasta. On kuitenkin Euroopan kannalta hyvä asia, että kolmen valtion julkilausumassa siitä ei mainittu, ajattelee Smith.
– Omasta mielestä on jonkin tasoinen jopa kunnioituksen osoitus Euroopalle, ettei julkilausumassa tullut tästä mitään.
Smith nostaa esille, että Venäjä on halunnut eurooppalaiset uudelleen keskusteluihin Venäjän ja Putinin kanssa. Yhdysvallat on löytynyt siihen väyläksi.
– Eurooppa on tällä hetkellä omasta mielestään mielenkiintoisesti vahvassa asemassa. Venäjällä tiedetään, että eurooppalaisesta turvallisuusjärjestelystä ei voida sopia ilman eurooppalaisia valtioita.
Jos asetelman kääntää näin päin, on Venäjällä tiukka paikka miettiä, miten purkaa eurooppalaisten tämänhetkinen varovaisuus ja vastustus keskusteluun. Mielikuva siitä, että Kiina ja Yhdysvallat ovat Venäjän ystäviä, on yksi tapa.
– Usein puhumme heikosta Euroopasta, mutta samalla Venäjällä on isoja vaikeuksia Euroopan kanssa ja vähän on näillä kahdella muullakin, Smith totesi.
– Eurooppana meidän pitäisi keskittyä Ukrainan tukemiseen, jotta sen neuvotteluasema paranisi. Jos tuemme ja vahvistamme Ukrainaa, samalla Euroopan ongelma Venäjän silmissä vahvistuu. Voimme käydä keskusteluja, mutta meidän ei tarvitse suostua meille haitalliseen diiliin, Linnainmäki lisäsi.
Rauhan saaminen Ukrainaan on asiantuntijoiden mielestä vielä pitkän tien päässä, sillä Venäjällä ei ole rauhaan painetta.
Siksi Euroopan kannattaisi ottaa ohjat käsiinsä.
– Vähemmän Euroopalta kitinää siitä, mitä Venäjä vaatii tai puhuu ja enemmän katsetta omaan toimijuuteen. Me teemme jo paljon: puolustusteollisuus vahvistuu ja neuvottelemme uusista tukipaketeista Ukrainalle. Enemmän tekoja ja vähemmän turhia puheita on paras tapa, joka vahvistaa Ukrainaa, Linnainmäki linjasi.
Venäjän kannalta on parempi, että Eurooppa uskoo sodan loppumiseen. Eurooppa näyttäisi tehneen virheen siinä, että mitoitti Ukraina-tukea kuin sota olisi loppumassa tänä vuonna tai viimeistään ensi keväänä.
Nyt Eurooppa joutuu kiireisesti kasaamaan uusia tukipaketteja, sillä tuen tarve on vain kasvanut Venäjän iskujen aiheuttamien tuhojen takia.
– Tärkein asia, mitä Eurooppa voi tehdä tänä talvena tehdä, on sopia mittavista tukipaketeista, jotta se lähettää viestin Venäjälle, että kannattaa mieluummin neuvotella, Linnainmäki totesi.
Smith lisäsi, että Venäjä ei halua Euroopan sotateollisuuden tuotannon kasvavan. Venäjä tahtoo pitää Euroopan siis toiveikkaana rauhasta – ei pessimistisenä.
– Sehän tarkoittaisi, että tulitauon tai sodan loppumisen hetkellä Venäjällä olisi vastassa käsittämättömän vahva eurooppalainen sotateollisuus ja armeija.