Kirkko|Espoolainen pappi Antti Kruus on aiemminkin saanut huomautuksen käyttäytymisestään sosiaalisessa mediassa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Olarin seurakunnan pappi Antti Kruus on saanut Espoon tuomiokapitulilta kirjallisen varoituksen somepäivityksistään.
Tuomiokapituli pitää Kruusin kirjoituksia papille sopimattomina. Niissä on arvosteltu piispoja ja vähemmistöjä sekä esitetty poliittisia näkemyksiä.
Kruus pitää varoitusta epäreiluna ja vetoaa sananvapauteen. Hän aikoo jatkaa kannanottoja, mutta varovaisemmin.
Olarin seurakunnan pappi Antti Kruus on saanut Espoon tuomiokapitulilta kirjallisen varoituksen.
Syynä ovat Kruusin somepäivitykset, joita tuomiokapituli pitää papille sopimattomina.
Niissä Kruus on tuomiokapitulin mukaan esimerkiksi moittinut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispoja sekä arvostellut islaminuskoisia ja seksuaalivähemmistöistä eri tavalla ajattelevia. Lisäksi Kruus on tuomiokapitulin mielestä viitannut toistuvasti erilaisiin puoluepoliittisiin näkemyksiin tavoilla, jotka voi tulkita halveksuviksi ja hyökkääviksi.
Kruus jakaa ajatuksiaan aktiivisesti Facebook-sivullaan lähes 7 000 seuraajalle.
Antti Kruus kertoo HS:lle, että varoitus tuntuu hänestä epäreilulta ja kohtuuttomalta.
Hän pitää kirjoituksiaan maltillisina verrattuna moniin muihin sosiaalisen median kirjoitteluihin.
”Koen, että kirjoitukseni, silloinkin kun käytän värikästä kieltä, kuuluvat sananvapauden piiriin.”
Yhdessä julkaisussaan Kruus esimerkiksi kysyy, miten kirkon nykyiseen tilanteeseen vaikuttaa se, että kirkossa on nyt kolme naispiispaa.
”Se ei ollut väite vaan akateeminen kysymys.”
Toisessa tekstissään Kruus kirjoittaa, että lasten vieminen Pride-kulkueeseen on sairasta. Hän myös kirjoitti islamin olevan vihan, naisten alistamisen ja alaikäisiä seksuaalisesti hyväksikäyttävien uskonto.
Kruusin mielestä on tärkeää, että pappikin voi ottaa sosiaalisessa mediassa kantaa. Hän sanoo olevansa huolissaan siitä, mihin Suomi on menossa ”woke-kehityksessä ja liberalisoitumisessa”.
Kruusin mukaan tuomiokapituli otti hänen kirjoituksensa oma-aloitteisesti käsittelyyn ilman, että hänestä olisi tehty tuomiokapitulille virallisia kanteluita. Se on poikkeuksellista.
Kruusin mielestä asioita ei kuitenkaan olisi pitänyt käsitellä tuomiokapitulin välityksellä. Hän sanoo käyttäneensä puolet kesälomastaan kirjoittamalla 27-sivuista, tuomiokapitulille osoitettua vastinetta.
”Keskustelu pitäisi käydä somealustoilla, eikä lähteä tukkimaan toisten suuta.”
Kruus sanoo käyneensä aiemminkin piispan kanssa ”kädenvääntöä kirjoituksista”. Hän sai viime vuoden syksyllä niin sanotun työnjohdollisen muistutuksen käyttäytymisestään sosiaalisessa mediassa.
Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka kommentoi Kirkko ja kaupunki -lehdelle, että varoituksessa on kyse ennen kaikkea Kruusin kannanottojen tyylistä ja tavasta ilmaista asioita. Ei niinkään siitä, että tämä ottaa asioihin kantaa.
Kruus uskoo, että varoitus vaikuttaa hänen kirjoituksiinsa ja tekee hänestä varovaisemman.
Hän aikoo edelleen puhua puoluepolitiikkaa, mutta rakentavasti.
”Sitä tosin olin omasta mielestäni jo yrittänytkin.”