Anneli Auerin aikuiset lapset ovat paljastaneet sepittäneensä tarinat seksuaalisesta hyväksikäytöstään. Auer on itse muistellut ällistyttävää hetkeä, kun kuuli, että häntä epäillään seksuaalirikoksista.
Anneli Aueria edustava Markku Fredman kuvaili Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa 17. syyskuuta lohduttomaksi sitä, että syyte on julkinen, mutta syytettyjen vastaukset syytteisiin salaisia.Video: Lassi Rinne
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Anneli Auer, 60, ja ex-miesystävä Jens Kukka, 62, ovat uudelleen syytteessä seksuaalirikoksista Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Syytteet koskevat vuosina 2007-2009 Turussa ja Raisiossa tapahtuneita tekoja, kuten törkeää raiskausta ja lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.
Korkein oikeus purki aiemmat tuomiot vuoden 2024 lopussa. Oikeudenkäynti jatkuu helmikuulle 2026 asti.
”Leukani loksahti auki hämmästyksestä kuullessani listan rikosnimikkeistä. En osannut kuin ihmetellä ääneen, mistä tällaiset syytökset olivat tulleet”
Näin Anneli Auer kuvailee tuntemuksiaan kirjoittamassaan Murhalesken muistelmat -kirjassa (Into Kustannus, 2016.)
Elettiin vuotta 2011, kun hänelle selvisi, että häntä epäillään seksuaalirikoksista.
14 vuotta myöhemmin, Aueria, 60, ja hänen ex-miesystäväänsä Jens Kukkaa, 62, syytetään jälleen näistä samoista rikoksista. Kuukausia kestävä oikeudenkäynti alkoi keskiviikkona Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turussa.
Auerin ex-miesystävä Jens Kukka jakoi syyskuussa 2011 vangitsemisoikeudenkäynnissä median edustajille tiedotetta, jonka hän oli kirjoittanut tutkinavankeudessa ollessaan. Kuva: Antti Hämäläinen
Rikosnimikkeinä ovat muun muassa törkeä raiskaus, törkeä pahoinpitely ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.
Syytteiden mukaan seksuaalirikokset ovat sisältäneet useita sukupuoliyhteyksiä lasten kanssa ja rikoksissa on käytetty myös erilaisia välineitä. Kaikki väitetyt rikokset ovat tapahtuneet vuosien 2007 ja 2009 välissä Turussa ja Raisiossa.
Auer ja Kukka on kertaalleen jo tuomittu kyseisistä rikoksista, ja he ovat myös tuomionsa kärsineet. KKO purki kyseisen tuomiot loppuvuodesta 2024 ja valtakunnansyyttäjä palautti asiat käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Auer, ex-miesystävä ja asianomistajina olevat Auerin aikuiset lapset ovat kaikki halunneet, että asia käsitellään julkisesti.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus päätti 17. syyskuuta valmisteluistunnossa, että haastehakemusta lukuun ottamatta kaikki asiakirjat ovat salaisia.
Auer on jo saagan alkuaikoina peräänkuuluttanut sitä, että asiaa tulisi käsitellä julkisesti, mutta vuonna 2012 hän joutui pettymään.
– Minusta oli epäoikeudenmukaista, että rikosnimikkeet olivat julkisia, mutta lasten kertomukset eivät olleet. Rikosnimikkeet olivat kammottavia – raiskaus, pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö, Auer kirjoitti kirjassaan.
Hän koki, että hänestä ja ex-miesystävästä maalattiin suorastaan ihmishirviöitä. Hän uskoi itse, että jos kaikki lasten haastattelut julkaistaisiin, ihmiset ymmärtäisivät etteivät kertomukset voisi olla mitenkään totta.
Kirjassaan Auer kertoo, että piti sitä yllättävänä, että lääkärinlausunnon mukaan kaikissa lapsissa olisi näkynyt viiltelyarpia. Näistä ei kuitenkaan ollut kuvaa, vaan Auerin mukaan todisteena oli piirretyt arpikartat. Kuva: Kalle Parkkinen
Tätä nykyä täysi-ikäiset Auerin lapset ovat kiistäneet, että syytteissä väitettyjä asioita olisi tapahtunut. Nyt he haluaisivat puhdistaa äitinsä maineen.
Vuosikausia käsitelty tapaus ja sen käänteet ovat kaikkea muuta kuin yksinkertainen ja selkeä asia. Syytteiden todenperäisyydestä on keskusteltu myös aiemmin.
– Anneli on itse kertonut julkisuudessa, että hänen lapsensa valehtelivat seksuaalirikoksista. Annelin mukaan lasten puheet olivat keksittyjä ja sekavia. On toki myönnettävä, että sellaisilta osa puheista kuulostaakin. Samaan aikaan asiantuntija ovat vakuuttaneet, että oikeuden päätös ei perustu pelkkiin kertomuksiin. Asiassa on aina oltava myös muuta näyttöä.
Näin asiaa analysoi pitkän linjan rikostoimittaja ja ja MTV uutisten kotimaan ja rikostoimituksen päällikkö Tiia Palmén kirjassaan Virallisesti syytön – Rikostoimittajan näkemys Ulvilan vyyhdistä (Deadline Kustannus, 2024).
Auerin ex-miesystävä Jens Kukka kuvattuna oikeudessa vuonna 2013. Kuva: Bo Stranden
Turun hovioikeus piti lasten tarinoita aikanaan uskottavana.
– Tällä kertaa tuomio oli yksimielinen, ja kaikki kolme tuomaria ratkaisivat asian samalla tavalla. Tärkeimpiä todistajia ja tärkeintä näyttöä jutussa olivat asiantuntijat, jotka puhuivat lapsiuhrien kertomusten uskottavuudesta ja luotettavuudesta. Oikeus piti myös uhrien kertomuksia keskeisenä näyttönä, jota myös lääketieteellinen näyttö tuki. Oikeuden mukaan uhreilla oli fyysisiä vammoja, Tiia Palmén kirjoittaa kirjassaan
Auer haki vuonna 2016 korkeimmalta oikeudelta tuomionsa purkua.
Jo tuolloin Auer pyrki Palménin mukaan keräämään uuttaa näyttöä jopa ulkomaita myöden ja osoittamaan, että lasten kertomukset ovat harhaisia.
– Toimittajana mietin, että tuntui rajulta, kun äiti arvosteli julkisuudessa omien lastensa kertomuksia harhaisiksi. Ilmaisu oli voimakas, ja niin oli myös Annelin mielipide siitä, mitä lapset olivat puhuneet, Palmén sanoo.
Anneli Auer ja Jens Kukka tuomittiin Turun hovioikeudessa vuonna 2013. Tämän tuomion KKO kumosi 2024.
Nyt tuomiota joudutaan odottamaan vielä pitkään.
Tapauksen käsittelylle on varattu yhteensä 35 istuntopäivää ja oikeudenkäynnin on arvioitu jatkuvan helmikuulle 2026 asti.