Japani|Japanilaisessa kulttuurissa tatuoinneilla on vahva stigma. Ne liitetään usein rikollisuuteen.
Ylen toimittajat Laura Arffman ja Noora Toivo kertoivat tiistaina Instagramissa, että heidän virkistäytymisreissunsa Japanissa sai ikävän takaiskun.
Arffman ja Toivo eivät päässeet tokiolaiseen kylpylään tatuointiensa takia. Suomalaistoimittajat kertoivat Instagramin tarinoissaan, että edes tatuointien peittäminen ei avannut kylpylän ovia.
”Edes peittäminen ei riittänyt. Harmitti muiden puolesta, koska tämä jäi minusta kiinni. Uusi yritys iltapäivällä eri paikkaan”, Arffman kirjoitti Instagramissa.
Arrfmannilla on tatuointi oikeassa käsivarressaan, Toivolla vasemman käden ranteessa.
Myös pika-aituri Lotta Haralan valmentajapuoliso Matias Myttynen oli törmännyt samaan ongelmaan. Hänellä on kaksi pientä tatuointia vasemman kätensä yläosassa.
”Kaikki yksityiskohdat ovat ihan erilaisia kuin Suomessa. Matias ei päässyt ollenkaan altaaseen, koska hänellä oli tatuointeja”, Harala selvitti toimitukselle.
Japanilaisessa kulttuurissa tatuointeihin liittyy vahva stigma, joka kumpuaa rikollisuudesta.
Tatuointi oli aikanaan Japanissa ikään kuin polttomerkin vastine. Rikolliset merkittiin tatuoimalla jokin näkyvä ruumiinosa.
”Kulttuurissa tulee tiettyjä ryhmiä, jotka ottavat häpeällisenä pidetyn leiman ylpeänä omakseen ja alkavat korostamaan sitä. Yakuzalle on kehittynyt oma hyvin näyttävä tatuointikulttuuri”, yliopisto-opettaja Annamari Konttinen Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta taustoittaa.
Yakuza on Japanin mafia.
”Yleensä mitä pidemmälle ura Yakuzassa etenee, sitä enemmän tatuointeja on. Koko selän tai käsivarret”, jopa koko kropan peittäviä tatuointeja näkee seniorivaiheessa olevilla.
”
”Konservatiivisissa piireissä tatuoinnit liitetään vieläkin huonoon elämään, vaikka se ei Yakuza-tatuointi olisikaan.”
Lotta Haralan valmentajapuoliso Matias Myttynen ei myöskään päässyt Japanissa kylpylään tatuointien takia. Kuva: Seppo Kärki
Konttinen sanoo, että tatuointikielto on ollut helppo ja näennäisen neutraali tapa estää kylpylöiden muuttuminen rikollisjärjestöjen kokoontumispaikoiksi.
”Pieni söpö lohikäärme ranteessa ei ole sekoitettavissa Yakuza-tatuointeihin, mutta siinä on takana ajatus, että ei synny kiusallisia ja hankalia rajanvetoja, kun ei sinänsä luokitella ihmisiä, vaan katsotaan ihoa ja estetään Yakuzan pääsy kylpytiloihin.”
Japanissa on edelleen kylpylöitä, joissa tatuointikielto on ehdoton. Joissain paikoissa siitä on luovuttu osittain.
”Ihmisten jakaminen tatuoituihin ja tatuoimattomiin on vanhentunut. Edelleen on kuitenkin paljon sitä, että tatuoinnit joutuu peittämään tai ainakin niistä on neuvoteltava paikan päällä”, Konttinen valottaa.
Tatuoidut turistit eivät voi kävellä kylpylöihin tuosta vain. Jos voivat, eikä kylpylässä ole minkäänlaista tatuointikieltoa, saattaa asiakaskunnassa oli järjestäytyneen rikollisuuden edustajia.
”Jos kylpylän asiakaskunnassa on yakuzoja, suurin osa muista asiakkaista kiertää nämä paikat. Se (tatuointikielto) on johdolle sellainen joko tai -ratkaisu.”
Tatuointien stigma on niin voimakas, että Japanissa ei voi esimerkiksi saada opettajan virkaa jos on tatuointeja. Myös monissa suuryrityksissä karsastetaan tatuointeja.
”Konservatiivisissa piireissä tatuoinnit liitetään vieläkin huonoon elämään, vaikka se ei Yakuza-tatuointi olisikaan”, Konttinen sanoo.
Yakuzassa edenneillä henkilöillä on usein näyttäviä tatuointeja. Kuva: ZUMA Press, Inc. / Alamy Stock Photo
Japanilaista yhteiskuntaa tutkiva Konttinen arvioi, että japanilaisten asenne tatuointeihin on hiljalleen muuttumassa. Maassa on esimerkiksi nuorison alakulttuureita, joihin liittyy oma tatuointikulttuuri.
Myös Yakuzan asema maassa on muuttunut. Mafialla ei enää ole poliittista tai taloudellista vaikutusvaltaa samalla tavalla kuin joskus on ollut.
”Silmät alkavat avautumaan sille, että hyvin erilaiset alakulttuurit ilmaisevat tatuoinneilla ihan omia asioitaan, eikä sympatisoi rikollisuutta.”