HS-haastattelu|Irakissa ja Afganistanissa joukkoja komentanut kenraali David Petraeus sanoo, että Venäjä testaa Naton reaktioita. Vastauksen ei pitäisi olla tarpeettoman provosoiva, mutta vahva sen pitäisi olla.
Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA:n entinen johtaja, kenraali David Petraeus sanoo Viron ja Puolan ilmatilaloukkausten osoittavan, että Venäjä testaa nyt Naton reaktioita. Se tekee niin, kunnes kohtaa vahvan vastuksen.
Petraeus vertaa HS:n haastattelussa viimeisimpiä Venäjän ilmatilaloukkauksia pistimellä pistämiseen.
”He jatkavat työntämistä, kunnes vastassa on terästä.”
Juuri teräksen kova Naton reaktion pitäisi olla.
”Sen ei pitäisi olla tarpeettoman provosoiva, sen pitäisi olla vankka”, Petraeus sanoo.
Hän osallistui lauantaina Ulkopoliittisen instituutin järjestämään Helsinki Security Forum -tapahtumaan Helsingissä.
Kolme venäläishävittäjää lensi Viron hallituksen mukaan sen ilmatilassa perjantaina 12 minuuttia. Myös suomalaishävittäjät nousivat ilmaan saattamaan niitä.
Tämä tapahtui vain hieman sen jälkeen, kun 19 Venäjän droonia loukkasi Puolan ilmatilaa viime viikolla.
Naton neuvosto keskustelee Viroon kohdistuneista ilmatilaloukkauksista tiettävästi tiistaina Viron pyydettyä niin sanottuja artikla neljän mukaisia konsultaatioita.
Artikla neljän mukaan osapuolet neuvottelevat keskenään aina, kun jokin osapuolista katsoo jonkin osapuolen alueellisen koskemattomuuden, poliittisen riippumattomuuden tai turvallisuuden olevan uhattuna. Artikla ei velvoita sotilaallisiin toimiin.
Petraeus sanoo, että Naton neuvoston tulee nyt tehdä vaikeita poliittisia päätöksiä ja määrittää, minkälaiset voimankäytön säännöt Naton joukoille sallitaan vastaavissa tilanteissa.
Hän toteaa, että Virolla luonnollisesti on tällaisessa tapauksessa oikeus puolustaa omaa ilmatilaansa kansainvälisen oikeuden puitteissa.
”Mutta kysymys on, mitä Nato-joukkojen sallitaan tehdä.”
Irakissa ja Afganistanissa joukkoja komentanut kenraali David Petraeus sanoo, että Venäjä testaa Naton reaktioita. Kuva: Juha Salminen / HS
Nato-mailla on huomattavasti paremmat hävittäjät sijoitettuna Viroon kuin Venäjällä on toisella puolella, Petraeus muistuttaa.
Hän viittaa esimerkiksi tällä hetkellä Virossa palveleviin Italian F-35-koneisiin. Nato hoitaa Baltian ilmavalvontaa vuoroissa, koska Virolla itsellään ei ole siihen kykeneviä hävittäjiä.
Petraeusista Naton olisi varoitettava Venäjää hyvin selkeästi, jotta diplomaattinen viesti välitettäisiin. Lisäksi kykyä puolustaa Naton ilmatilaa tulisi vahvistaa. Naton koneille pitäisi sallia tähtäävien tutkien laittaminen päälle siten, että venäläiskoneet huomaavat tämän hälytysjärjestelmien lauetessa. Tällöin Venäjä huomaisi, mihin Nato-maiden koneet kykenevät.
Petraeus huomauttaa, ettei halua spekuloida sillä, mitä Nato-maiden koneet nyt saavat tai eivät saa tehdä vastaavissa tilanteissa. Voimankäytön säännöt ovat arkaluontoista tietoa. Hän kommentoi siis vain sitä, mitä niiden hänestä pitäisi voida tehdä.
”Ja sitten jos venäläiset tekevät tämän toistuvasti, heidät on ammuttava alas”, hän sanoo.
Eskalaatioon viitaten Petraeus muistuttaa, ettei Venäjä todella halua uutta sotaa. Se ei ole voittamassa edes sitä sotaa, jota se nyt käy Ukrainassa.
Helsinki Security Forumin lavalla Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Mykhailo Vydoinuk arvosteli lauantaina voimallisesti Naton reaktiota viime aikojen ilmatilaloukkauksiin.
Vydoinukista reaktio on ollut ”hyvin heikko”.
Hän oli huolissaan siitä, että seuraavaksi Venäjä iskisi ohjuksin esimerkiksi Puolaan ja kohteeseen, josta toimitetaan Ukrainalle apua. Se voisi perustella sen olevan oikeutettua, hän katsoi.
Petraeus ei ole samaa mieltä Naton reaktion heikkoudesta.
”Minusta se, mitä Nato on tehnyt, on ollut vaikuttavaa.”
Hän lisää, että toki droonien torjuntaoperaatioiden toteuttamisessa on parannettavaa. Kuitenkin Nato-maiden hävittäjät ja ilmavalvontaan, johtamiseen ja ilmatankkaukseen tarkoitetut koneet saatiin melko lyhyellä ajalla ilmaan. Useampia drooneja ammuttiin Puolassa alas. Se oli Petraeusista uskottava vastaus.
Naton neuvosto taas saatiin koolle seuraavana päivänä. Viron kohdalla neuvosto on koolla pian.
Petraeus palveli liki neljä vuosikymmentä Yhdysvaltojen asevoimissa.
Hän muun muassa komensi monikansallista ISAF-operaatiota ja Yhdysvaltojen joukkoja Afganistanissa. Hän komensi myös Yhdysvaltojen johtaman kansainvälisen liittouman joukkoja Irakin sodassa.
Venäjän hyökkäyssodan suhteen vastikään Ukrainasta palanneen kenraalin arvio on, ettei tilanne ole Ukrainalle toivoton. Hyvin vaikea se silti on.
Taistelukentällä Venäjällä on ylivoima joukkojen ja aseiden suhteen. Samalla Ukraina silti kykenee miehittämättömillä järjestelmillään kääntämään tilannetta ja tekemään merkittäviä saavutuksia.
Petraeus viittaa esimerkiksi Venäjän kuukausia kestäneisiin pyrkimyksiin ottaa haltuunsa strategisesti tärkeä Pokrovskin kaupunki. Venäjä on pyrkimyksessään kärsinyt valtavia tappioita.
Ukraina estää Venäjää pohjimmiltaan käyttämästä useita keskeisiä järjestelmiä drooneillaan, hän huomauttaa.
”Tapasin sanoa, kun minulta kysyttiin tilanteesta Irakissa että kaikki on vaikeaa koko ajan, mutta vaikea ei ole toivotonta. Ja se on ehdottomasti tilanne tässä.”
Entinen CIA:n johtaja David Petraeus puhui Helsinki Security Forumin lavalla. Kuva: Juha Salminen / HS
Sekä haastattelussa että Helsinki Security Forumin lavalla Petraues sanoi, ettei hän näe, että Venäjällä oli tällä hetkellä tarvetta taipua neuvottelupöytään sodan lopettamiseksi.
Taistelukentän tilanne olisi siksi saatava muuttumaan sille heikommaksi. Tämä tulisi tehdä kolmella tavalla.
Yhtäältä Ukrainalle tulisi tarjota juuri niitä asejärjestelmiä, joita se kipeämmin tarvitsee, eli esimerkiksi ilma- ja ohjuspuolustusta kuten Patriot-järjestelmiä ja tiettyjä pitkän kantaman aseita.
Toiseksi taloudellista painetta Venäjää kohtaan tulisi yhä kasvattaa dramaattisesti. Yhdysvaltojen lähtö mukaan yhä vahvempiin pakotteisiin olisi hyvin tärkeää. Petraeus uskoo, että presidentti Donald Trump tulee vielä liikkumaan tämän suhteen.
Kolmanneksi Ukrainalle tulisi tarjota uskottavat ja sitovat turvatakuut, tiedustelutietoa ja taloudellista tukea. Ja pitäisi määritellä, minkälaiset seuraukset Venäjälle automaattisesti koituu, jos se tulevaisuudessa ryhtyy sotatoimiin.
”Jos nämä kaikki kolme tehdään yhdessä, muutetaan Putinin laskelmaa siitä, että hän uskoo voivansa yhä voittaa, vaikkakin kovalla hinnalla.”
”Silloin, ja vain silloin taistelut voidaan saada päätökseen ja jonkinlaiset vakavat neuvottelut tulitauosta.”
Suomessa yhdysvaltalaiskenraalilta on kysyttävä vielä, voivatko Suomi ja muut Venäjän raja-maat tulevaisuudessakin luottaa Yhdysvaltojen tukeen mahdollisessa sodassa tai konfliktissa.
Presidentti Trump on toistaiseksi vakuuttanut Yhdysvaltojen olevan sitoutunut Natoon. Samalla hän on leikkaamassa Baltian maille annettua tukea, ja hallinnon linja on vähentää Yhdysvaltojen läsnäoloa Euroopassa.
Petraeus uskoo, että Suomi voi luottaa Yhdysvaltoihin.
Sitten hän alkaa puhua siitä, kuinka henkilökohtaisilla suhteilla on suurta merkitystä kenelle tahansa presidentille, mutta erityisesti Trumpille.
Presidentti Alexander Stubbin suhde Trumpiin on Petraeusista Suomelle korvaamattoman arvokas.
”On hyvin vaikuttavaa nähdä, miten presidenttinne on toiminut presidentti Trumpin kanssa”, hän sanoo.
Petraeus viittaa Stubbin rooliin eurooppalaisten johtajien ryhmässä ja henkilökohtaisiin kykyihin.
Onko siis Stubbin ja Trumpin suhde Petraeusista Suomen turvatakuu?
”Uskon, että kyse turvatakuun aineksesta Suomelle, kyllä. Ja edelleen uskon, että sitoutumisemme Natoon tulee olemaan vahvaa”, Petraeus sanoo.
Hän muistuttaa myös siitä, että Euroopan maat ovat nyt sitoutuneet panostamaan yhä enemmän puolustukseensa, mikä myös on Yhdysvaltojen näkökulmasta tärkeää.
■ Yhdysvaltojen maavoimien eläköitynyt kenraali ja entinen Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA:n johtaja.
■ Komensi monikansallista ISAF-operaatiota ja Yhdysvaltojen joukkoja Afganistanissa. Komensi myös Yhdysvaltojen johtaman kansainvälisen liittouman joukkoja Irakin sodassa.
■ Toimi sotilasuransa jälkeen CIA:n johdossa vuoden 2011 syksystä vuoden 2012 syksyyn.
■ Erosi tehtävästä avioliiton ulkopuolisen suhteen tultua julki. Hän paljasti salassa pidettäviä tietoja hänen elämäkertaansa kirjoittaneelle naiselle. Hän sai kaksi vuotta ehdollista vankeutta ja sakot.
■ Nykyisin mm. investointiyhtiö KKR:n alaisen Global Instituten puheenjohtaja.