Teollisuudelta kuultiin nyt hätähuuto, joka pitää ottaa vakavasti

Kaivosalan huoli verotaakan kasvusta pitää ottaa vakavasti, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

Eilen klo 19:57

Kuvituskuva. Terrafamen kaivos ja akkukemikaalitehdas Kainuun Sotkamossa. Joel Maisalmi

Suomen akkuteollisuus, kaivosteollisuus ja metallinjalostajat ilmaisivat tiistaina syvän huolensa Petteri Orpon (kok) hallituksen aikeista nelinkertaistaa kaivosvero ja kiristää kaivosten sähköveroa.

Viesti oli, että veronkiristykset jarruttavat investointeja, lyhentävät toiminnan kannattavaa elinkaarta, heikentävät työllisyyttä ja hidastavat sähköistymistä, joka on osa paljon puhuttua vihreää siirtymää.

Kannanoton foorumiksi oli valikoitunut Kauppalehden etusivu ja ajankohdaksi viikko, jolloin hallituspuolueet alkoivat yhdessä alustaa syyskuun alun budjettiriihtä ja sieltä ulostulevaa valtion ensi vuoden talousarvioesitystä.

Huoli ei ole tuulesta temmattu. Valtiovallan kaivospolitiikka on ollut jo pitkään ennustamatonta. Siis juuri sellaista, jota investoijat vihaavat. Näin on erityisesti kaivosalalla, jossa kaivoksen perustaminen voi olla jopa vuosikymmenien hanke. Tempoilu on huono viesti myös tuotannossa jo oleville laitoksille; kannattaako investoida laitoksen jatkokehitykseen ja elinkaaren pidentämiseen?

Pelkona on, että suunnitelmia pannaan nyt naftaliiniin, kun kustannustaso uhkaa nousta.

Jyrki Kataisen (kok) hallitus nosti sähköveroa. Juha Sipilän (kok) hallitus laski sen. Sanna Marinin (sd) hallitus aikoi korottaa sähköveroa mutta päätyikin kaivosmineraaliveroon. Se tuli voimaan viime vuoden alusta.

Lain tarkoituksena on saada maaperän kaivannaisista kohtuullinen korvaus yhteiskunnalle niin, että 60 prosenttia veron tuotosta menee kaivoksen sijaintikunnalle. Ensimmäisenä vuonna kaivosvero tuotti 31,2 miljoonaa euroa eli selvästi yli Marinin hallituksen esityksessä arvioidun 25 miljoonan euron tason.

Nyt Petteri Orpon (kok) hallitus esittää korotuksia sekä kaivosmineraaliveroon että kaivosten sähköveroon. Kaivosteollisuus sanoo lausunnossaan, että korotukset aiheuttavat kaivosyhtiöille arviolta 110 miljoonan euron lisäkustannuksen, mikä vastaa 4–5 prosenttia alan liikevaihdosta. Tämä siis kaiken muun verotuksen päälle. On hyvä muistaa, että kaivosyhtiöt maksavat lisäksi yhteisöveroa muiden yritysten tapaan.

Kaivosteollisuuden mukaan esitysten vaikutusarvioinnit ovat puutteellisia ja jopa Orpon hallituksen ohjelman vastaisia, koska hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus edistää kotimaisen mineraali- ja akkuklusterin kasvua puhtaan siirtymän ja Euroopan strategisen autonomian vahvistamiseksi.

Suomessa louhintaa harjoittaa 22 yhtiötä 44 eri kaivoksella. Kaivosalan verojalanjälki on merkittävä. Siitä hyvä esimerkki on Kainuun Sotkamossa sijaitseva Terrafamen kaivos, jonka yhteydessä toimii maailmanluokan akkukemikaalilaitos. Enemmistön Terrafamesta omistaa valtionyhtiö Finnish Minerals Group.

Terrafamen toimitusjohtaja Seppo Voutilainen sanoi yhtiön puolisvuotiskatsauksen yhteydessä heinäkuussa, että hallituksen suunnittelemat veronkorotukset aiheuttaisivat yhtiölle kymmenien miljoonien vuosittaiset lisäkustannukset. Se olisi kova lisäisku yhtiölle, joka kärsii parhaillaan hintojen laskusta ja jonka tulos on miinuksella.

Voutilaisen mukaan Terrafamen toiminnasta palautuu valtiolle vuosittain yli 200 miljoonan euron verokertymä. Tätä taustaa vasten yhtiö pitää kaavailtuja veronkorotuksia kohtuuttomina.

Suomessa elää vahvana käsitys, jonka mukaan ulkomaiset kaivosyhtiöt tulevat tänne, vievät rikkaudet mennessään ja jättävät jälkeensä mittavat ympäristötuhot. Kyseessä on pahimman luokan kärjistys. Suurin hyöty jää Suomeen. Toki ympäristöriskit on otettava aina vakavasti.

Kaivosteollisuus on erittäin pääomavaltainen ala. Kaivosinvestointeihin pystyvät usein vain suuret ja taseiltaan vahvat kansainväliset yhtiöt. Siksi Suomessa toimii useita ulkomaisia yhtiöitä. Ala maksaa mielellään veronsa, kaivosveroakin, mutta hallituksen pitää katsoa alan verotaakkaa kokonaisuutena ja huolehtia siitä, ettei hyvä kehitys vaarannu.