Inarin kunta aikoo antaa kuntalaisten päättää perintörahojen käytöstä vuosittaisissa äänestyksissä.
Lapissa sijaitseva Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta. Kuvituskuva vuodelta 2020. AOP / Mikko Lieri
Lapissa on käynnistymässä vuosikausien äänestysjatkumo, jossa inarilaiset päättävät, mitä viime vuonna kuolleen kuntalaisen rahoilla tehdään.
Kuolleella inarilaisella ei ollut sukulaisia, jotka olisivat olleet oikeutettuja perintöön, joten hänen omaisuutensa meni valtiolle.
Inarin kunta sai kesällä kirjeen valtion varainhallinnan keskusvirastolta Valtiokonttorilta. Kirjeessä kerrottiin, että Inarilla on oikeus hakea kuolinpesän omaisuutta luovutettavaksi kunnalle.
Inarin kunnanhallitus päätti elokuun alussa, että näin toimitaan. Samassa yhteydessä päätettiin, että rahat käytetään vähän kerrallaan osallistuvaan budjetointiin.
Osallistuvassa budjetoinnissa kunta osoittaa summan, jonka käytöstä kuntalaiset saavat suoraan päättää.
Jopa 10 vuotta
Inarin tapauksessa osallistuvaan budjetointiin osoitettu rahasumma on ollut vuosittain 10 000 euroa.
Kuntalaiset ovat saaneet esittää rahalle käyttötarkoituksia. Ehdotusten pohjalta on järjestetty äänestys, jossa valitaan, mikä niistä toteutetaan.
Äänestykseen ovat saaneet osallistua kaikki äänestysvuonna 12 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat kuntalaiset. Esimerkiksi tänä vuonna rahat äänestettiin Inarin kirkonkylän leikkipuiston parannukseen.
Vuosittainen summa on nyt tarkoitus tuplata niin, että kunnan osoittaman 10 000 euron päälle ja äänestettäväksi laitetaan toinen mokoma kuolleelta inarilaiselta jääneistä varoista.
Inarin hallintojohtaja Mari Palolahti kertoo, että kuolinpesän varat ovat olleet noin 129 000 euroa. Varat ovat olleet pääosin osakerahastoissa ja käteisenä. Kokonaissummasta vähennetään tavanomaisesti pesänhoitajan kulut.
Näin ollen 10 000 euron vuositahdilla rahoja riittää osallistuvaan budjetointiin todennäköisesti ainakin kymmenen vuotta.
– Ihan mukava aika, Palolahti sanoo.
Miksi ei heti?
Palolahden mukaan Inarin kunta on tehnyt hakemuksen Valtiokonttorille, mutta vielä se ei ole rahoja saanut.
Hän toteaa, että summa ei ole niin suuri, että sillä olisi voinut tehdä merkittävämpiä kertahankintoja.
– Sitten se olisi kerralla ollut ja mennyt.
Vähitellen osallistuvaan budjetointiin tuotuna raha mahdollistaa esimerkiksi pienempiä hankintoja tai parannuksia, joita kuntalaiset tulevien vuosien aikana esittävät.
– Näin siitä saadaan pidemmän aikaa hyötyä.
Osallistuvalla budjetoinnilla on pitkät perinteet maailmalla. Suomessa se yleistyi viime vuosikymmenellä ja tuli käyttöön lukuisilla paikkakunnilla.
Osallistuvan budjetoinnin toteutustavat vaihtelevat kunnittain.