Nimetön mies haahuilee
Haglundin esikoisromaani Kraak kertoo nimettömästä miehestä, joka on juuri muuttanut takaisin nimettömään kotikaupunkiinsa kierrettyään sitä ennen useissa eri kaupungeissa, koskaan kotiutumatta.
Minäkertoja on haahuilija, joka ei saa oikein mitään aikaiseksi. Hän elää pienillä säästöillään ja kävelee pitkin kaupungin katuja öisin. Heti kirjan alussa hän joutuu äidin hautajaisiin, koska tomera sisko kiskoo hänet sinne. Sieltäkin mies pakenee vähin äänin, koska ei halua tai ei osaa olla ihmisten kanssa.
Eräänä yönä mies tapaa ison variksen, joka tuntuu vaativan miestä kanssaan metsäpolulle. Mies seuraa varista, joka johdattaa hänet keskellä metsää sijaitsevalle autiotalolle.
– Mies, varis ja talo ovat pääosissa tässä tarinassa. Mutta ovatko ne oikeasti olemassa, vai ovatko ne vain miehen pään sisällä? Mieskin joko on tai ei ole tässä maailmassa, Haglund sanoo kryptisesti.
Päähenkilön kaltaisia miehiä löytyy Suomesta tusinoittain. He ovat yksinäisiä, itseensäkäpertyneitä, eivätkä tunne kuuluvansa mihinkään. Tällaiset miehet ikään kuin ajautuvat erilaisiin tilanteisiin.
– Halusin tässä kirjassa pohtia, mistä tulee se toiseuden tunne, ettei koe kuuluvansa minnekään. Ja mitä tämä tunne vaikuttaa ihmisen mielenterveyteen?
Genrerajojen rikkomista
Haglund sanoo, että kirjoittajana hän ei halua pysyä jossain tietyssä genressä.
– Esimerkiksi Kraak flirttailee maagisen realismin kanssa, mutta ei ole varsinaisesti sitä. Siinä on kauhuelementtejä, muttei se ole kauhukirjakaan.
Eksistentialismista siinä on kyse, mutta kirjassa ei ole niin paljon ahdistusta kuin olemassaolon merkitystä pohtivissa romaaneissa yleensä on. Itse asiassa Kraakissa on paljon huumoria ja veikeitä sanavalintoja.
Haglundilla on jo seuraava romaani työn alla.
– Minulla palo kirjoittamiseen syntyy asioiden ihmettelemisestä ja yleisestä uteliaisuudesta.
Kraak-romaanin kirjoittajan lisäksi myös kannen suunnittelija on vaasalainen, Arttu Sandqvist Suvilahdesta.