Tuomo Salonen muistutti MM-kisojen tason kovuudesta; useat suurmaatkin ovat saavuttaneet hyvin niukasti mitaleita. Suomen kokonaisesitys meni hänestä niukasti alakanttiin.
Avaa kuvien katselu
Maratoonari Alisa Vainion 5. sija oli MM-kisojen valtava positiivinen yllätys suomalaisittain. Kuva: Lehtikuva
20.9. 18:00•Päivitetty 20.9. 18:16
Suomen Urheiluliiton huippu-urheilujohtaja Tuomo Salonen saapui lauantaina illalla Yle Urheilun haastatteluun käymään läpi Suomen MM-joukkueen kokonaisesitystä Tokion kisoissa.
– Seuraamallamme mittaristolla jossain määrin alakanttiin. Jos verrataan kokonaisuutta 2010-luvun globaaleihin kisoihin, pärjäsimme ihan hyvin. Mutta jos verrataan 20-lukuun, meni hieman huonommin.
2010-luvulla Suomen mitalitasoinen MM-menestys oli yksinomaan keihäänheittäjä Tero Pitkämäen varassa.
– Siinä missä olemme saavuttaneet 20-luvulla 9-11 sijoitusta 16:n joukkoon, nyt niitä tuli kuusi.
Kritiikki ihmetyttää
Suomen parhaita menestyjiä Salonen kehui vuolaasti.
– Silja Kososen 4. sija oli hieno, mutta tietysti kirvelevä. Toki finaalin taso oli raudanluja. Alisa Vainion 5. sija oli suorastaan positiivinen jymypommi.
Suomen joukkueeseen valittiin 28 urheilijaa, mutta valmistautumisleirillä loukkaantunut Nooralotta Neziri jäi pois. Salonen tuntee joukkueen kokoon kohdistuvan kritiikin, joka liittyy siihen, että potentiaalia monien lajia seuraavien edellyttämään huippumenestykseen on MM-tasolla varsin harvoilla urheilijoilla.
Avaa kuvien katselu
Viimeistelyleirillä loukkaantunut Nooralotta Neziri joutui jäämään pois 100 metrin aidoista. Kuva: Pekka Holopainen/Yle
– MM-kisoissa lajeille allokoidaan tietty määrä paikkoja ja kerrotaan, miten ne jaetaan. Sitten kun se jako lyödään lukkoon, niin pitäisikö jättää valitsematta suomalainen urheilija, joka on sisällä? Eivät muutkaan maat niin toimi, Salonen sanoo.
Vertailukohta joukkuelajeista
Salonen haki vertailukohtaa asiaan joukkuelajien parista.
– Oletetaan, että suomalainen palloilumaajoukkue saavuttaa arvokisapaikan, niin tällaista debattia ei käydä. Vai olisiko Huuhkajilta kysytty, otatteko paikan vastaan? Salonen viittasi jalkapallon A-maajoukkueen saavuttamaan EM-kisapaikkaan 2021.
Yleisurheilu on Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin olympialaji. Toiseksi menestyksekkäin on paini. Se saavutti viikonloppuna ensimmäisen MM-mitalinsa 14 vuoteen, kun Elias Kuosmanen otti raskaan sarjan pronssia Zagrebissa. Saavutuksen merkitys on kovia kokeneelle lajille massiivinen.
Avaa kuvien katselu
Urheiluliitto tiedotti viime keväänä Tuomo Salosen palaavan liiton palvelukseen GM:n tehtäviin. Kuva: Toni Määttä / Yle
Salonen myöntää, että ei globaalin tason arvokisamitali pahaa olisi yleisurheilullekaan tehnyt, vaikka edellisestä on vasta kaksi vuotta, Wilma Murron MM-pronssista Budapestissa.
EM-kisoissa kovat odotukset
Murron terveystilanne oli sellainen, ettei menestys ollut realismia Tokiossa. Joukkueessa oli muitakin vammoista kärsineitä urheilijoita, kuten Ella Junnila ja Lassi Etelätalo. Tämän taakse Salonen ei mennyt.
– Kyllä tuolla samoilla treenikentillä ja hoitotiloissa näkee, että emme ole sillä sektorilla ainoa maa.
Ensi vuoden EM-kisat Birminghamissa ovat tuttuun tapaan Suomelle paljon todennäköisemmin mitalitapahtuma kuin MM-kisat. Vuodesta 2003 on järjestetty 18 kertaa yleisurheilun MM-kisat tai olympiayleisurheilu. Suomi on jäänyt 11 kertaa mitaleitta ja saavuttanut yhteensä seitsemän mitalia.
– Tason jatkuvaa kovenemista kuvaa hyvin se, miten perinteiset eurooppalaiset yleisurheilun suurmaat ovat täällä onnistuneet mitalikatsannosta, Salonen sanoo.
Mitalitilasto vahvistaa näkemystä: Espanja, Ranska, Saksa ja Britannia ovat ennen päätöspäivää saavuttaneet yhteensä kuusi mitalia, ja viime vuosina loistavasti menestynyt Norja on ennen päätöspäivää nollilla.
Avaa kuvien katselu
7-ottelun kahdessa päätöslajissa eli keihäässä ja 800 metrillä hyvin onnistunut Saga Vanninen toi Suomen kolmannen MM-pistesijan 7. tilallaan. Jokaisen pistesijan otti naisurheilija. Kuva: Lehtikuva
Yleisurheilun kentältä on tullut runsaasti kritiikkiä siitä, että Urheiluliitto lakkautti lajivalmentajajärjestelmän ja moni lajiperhe kokee jääneensä heitteille. Nämä päätökset tehtiin loppuvuodesta 2024, jolloin Salonen ei vielä työskennellyt Urheiluliitossa, vaan World Athleticsin riippumattomassa etiikkavalvontaelimessä Athletics Integrity Unitissa.
Salonen lupaa, että asiaa pohditaan liitossa syksyllä.
Urheiluliitto on perustamassa lippulaivansa eli Team Finlandin alle uuden urheilijaryhmän, jonka nimeksi on tulossa Team Finland Haastajat. Sinne valitaan urheilijoita, joilla on kovin potentiaali haastaa tämänhetkisiä Team Finlandin urheilijoita esimerkiksi arvokisapaikoista.
Uutista korjattu 20.9. klo 18.14: Tuomo Salonen on SUL:n huippu-urheilujohtaja, ei GM.