Artikkelin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai artikkelin lopussa olevalla lomakkeella.
Kimuranttia ja kiihottavaa
Suvi Valli: Sotilas. Gummerus, 97 s.
Upea runoteos paneutuu heteroseksin erotiikkaan ja etiikkaan antaumuksella ja himolle antautuen: ”Nyt sisälläni on sotilas, joka voimalla vaatii itselleen sitä, mikä ei hänelle kuulu / ja minä annan sen tapahtua.” Sotilas kysyy: Miksi seksin kieli lainaa metaforansa sodan kieleltä? Mitä tapahtuu, kun rakastajasta tuleekin rakastettu? Miksi halu ei tottele järkeä eikä moraalia? Suvi Vallin runoissa on ajatuksille tilaa tekevä rytmi. Kieli on kirkasta, monisävyistä ja tulkinnoille avautuvaa: ”Tommonen kusipää pitäis jättää tähän paikkaan / mutta minä kirjoitan hänet ylös ja nyt hän on siellä”. Sukupuolen ja vallan teemoista on vaikea kirjoittaa lankeamatta moralisointiin, mutta kokoelma tutkii sukupuolirooleja älyllisesti ja harvinaisen seksikkäästi. Mies valloittaa, nainen alistuu – se on kimuranttia ja kiihottavaa.
Kuva: GummerusKiinalaisia (mies)kirjailijoita
Tero Tähtinen: Kuunkajoa lootuslammella. Kiinalaisen kirjallisuuden historiaa. Teos, 352 s.
Tietokirja esittelee kiinalaista kaunokirjallisuutta useiden vuosisatojen ajalta. Kirjallisuudella on ollut Kiinassa poikkeuksellinen yhteiskunnallinen asema: keisarikausien aikana jopa virkamiesten piti osata kirjoittaa runoja. Lyriikan käsittely haukkaakin Tero Tähtisen teoksesta suuren osan. Runojen toistuvia teemoja ovat luonto, miesten välinen ystävyys, juopottelu sekä dao – ”kiinalaisen aatehistorian ydinkäsite”, joka viittaa maailmankaikkeuden kosmiseen järjestykseen. Kuunkajoa lootuslammella on yleissivistävää luettavaa, joskaan naiskirjailijat eivät näytä tekijää kiinnostavan. Antoisinta on kulttuurivallankumouksen kriitikko Ma Jianin ja nobelisti Mo Yanin romaanien analyysi. Vanhempien tekstien osalta yhteyksien vetäminen länsimaiseen kirjallisuuteen olisi auttanut lukijaa ymmärtämään kiinalaisen sanataiteen hienouksia paremmin.
Kuva: TeosSisäpiirin taidejuttuja
Maggie Nelson: Kuin rakkautta. [Like Love. Essays and conversations, 2024.] Suom. Kaijamari Sivill. S&S, 398 s.
Kuin rakkautta on ihaillun Maggie Nelsonin aiemmin julkaistuista taidekirjoituksista ja kollegoiden kanssa käydyistä verkkokeskusteluista koostettu kokoelma. Korkealla abstraktiotasolla liitelevät taide-esseet ovat yhteen niputettuna raskasta luettavaa: lukijan oletetaan tuntevan käytetyt käsitteet ja teoriat, eikä taideteoksiakaan aina esitellä riittävästi. Keskusteluissa taas on vaivaannuttavaa kavereiden välistä imartelua. Rakenteen ja tyylin puolesta tekstit eivät ole paria poikkeusta lukuun ottamatta kummoisia. Parhaimmistoon pääsevät laulaja Lhasa de Selasta kertova koskettava muistelmateksti sekä Carolee Schneemannin taidetta esittelevä esseen ja taiteilijahaastattelun hybridi. Kokoelman helmi on lyhyt Prince-essee, jossa muoto ja kieli tulevat lukijaa vastaan: ”Halusin olla pikkuruinen, vuolas, himokkuuden ja jumalaisen ihanuuden sähköjohto.”
Kuva: S&S