Avaruus|Lentokenttien tutkien vahvat signaalit ovat kertoneet avaruuteen jo vuosikymmeniä siitä, että maapallolla on älyllistä elämää.
16.7. 15:07
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Maapallon isojen lentokenttien tutkien signaalit ovat niin vahvoja, että niitä voitaisiin havaita jopa 200 valovuoden päästä.
Vahvat signaalit voisivat paljastaa maapallon älykkään elämän vieraalle sivilisaatiolle.
Tähtitieteen tohtoriopiskelija Ramiro Caisse Saide ehdottaa vieraan älyn etsintään painotuksen vaihtoa. Myös meidän kannattaisi etsiä signaaleja, joita mahdollinen vieras äly ei lähettänyt avaruuteen tarkoituksella.
Maailman suurten lentokenttien tutkat ja tutkajärjestelmät lähettävät hyvin vahvoja tutkasignaaleja. Niin vahvoja, että avaruuden vieras sivilisaatio voisi havaita ne jopa 200 valovuoden päästä.
Tutkien signaaleista olisi melko helppoa tajuta, että ne eivät voi tulla luonnollisista lähteistä.
Lentokenttien tutkien vahvat signaalit ovat siis kuin kosmisia mainoksia. Ne ovat kertoneet avaruuteen jo vuosikymmeniä siitä, että maapallolla on älyllistä elämää.
Signaalien vahvuuksia laski tähtitieteen tohtoriopiskelija Ramiro Caisse Saide ryhmineen Manchesterin yliopistossa Englannissa.
Saide selvitti, millaisena näyttäytyisi maapallolta avaruuteen leviävä ”piilevä sähkömagneettinen vuoto” ulkopuoliselle älylle.
Heillä tai niillä pitäisi toki olla käytössään kohtalaisen tasokasta tekniikkaa tai sellaista tekniikkaa, joka on kehittyneempää kuin maapallolla.
Saide esitteli laskelmaansa Englannin kuninkaallisen tähtitieteellisen seuran tapaamisessa. Se pidettiin Durhamissa Keski-Englannissa heinäkuun alussa. Tutkimuksesta kertoi myös Universe Today.
ISOJEN lentokenttien tutkat lähettävät radiosignaaleja, joiden yhteinen teho on Saiden laskujen mukaan 2 kertaa 10 potenssiin 15 wattia.
Sen tehon voisi havaita jopa 200 valovuoden päästä. Maapallon lähettyvillä avaruudessa on 200 valovuoden sisällä yli 120 000 tähteä.
Tähtien lukumäärä on niin suuri, että niitä kiertää varmaankin myös eksoplaneettoja, joilla on sopivat olot jonkinlaiselle elämälle.
Tämä perustuu ajatusleikkiin, jossa eksoplaneettojen tutkijat ovat arvioineet planeettojen määrää Linnunradalla ja universumissa. Laskelman perustana ovat nykyiset löydöt.
Avaruudesta on löydetty ja vahvistettu vuoden 1992 jälkeen jo lähes 6 000 eksoplaneettaa. Luku kasvaa lähes päivittäin.
Kun maapallo pyörii akselinsa ympäri kierroksen vuorokaudessa, lähettävä tutkat avaruuteen tehokkaan signaalin, jonka suuruus vaihtelee.
Ulkopuolinen tarkkailija varmaankin näkisi, miten signaalit vaihtelevat melko säännöllisesti maapallon pyörimisliikkeen mukaan.
Maapallolta tulevista signaaleista paljastuisi siis selvästi erottuvia tutkien kuvioita, Saide osoittaa. Niiden muoto riippuisi siitä, mistä päin avaruutta maapallon tutkaliikennettä seuraisi.
He tai ne tarvitsisivat siihen toki kohtalaisen ison radioteleskoopin tai vastaavan laitteen.
Maapallolla yksi sellainen on esimerkiksi kuuluisa Green Bankin radioteleskooppi, joka sijaitsee Länsi-Virginiassa Yhdysvalloissa.
Green Bank on maailman suurin sellainen radioteleskooppi, jonka lautasta voi suunnata eri kohteisiin. Sen avulla on myös etsitty vierasta älyä avaruudesta.
Samanlaisen rakentaminen ei ehkä olisi ongelma eikä mikään vieraalle älylle.
Maan ulkopuolista älyä on etsinyt täällä maapallolla eniten kuuluisa Seti-instituutti. Merkkiäkään Seti ei ole avaruudesta havainnut, vaikka elämää on etsitty kymmeniä vuosia.
Saide ehdottaa tähän älyn etsintään painotuksen vaihtoa. Avaruudesta kannattaisi ehkä etsiä myös sellaisia signaaleja, joita vieras äly ei ole lähettänyt tarkoituksellisesti avaruuteen.
Tällaisia signaaleja vieraan älyn edustajat voivat tuottaa arjessaan, hoitaessaan askareitaan. Siis vaikkapa, kun he hoitavat paikallista lentoliikennettä.