Purkuvesien johtaminen läheiseen vesistöön herättää vastustusta paikallisissa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Outokummussa sijaitsevan yrityksen talkkitehtaan jätevesien käsittely herättää huolta paikallisissa asukkaissa.
Yhtiö suunnittelee rikastushiekan läjityskapasiteetin lisäämistä, mikä jatkaisi tehtaan käyttöikää vuoteen 2050.
Purkuvesien mahdollinen johtaminen Viinijärveen huolestuttaa erityisesti ranta-asukkaita ja kalastajia.
Ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä ja lopulliset päätökset tehdään ensi vuoden loppupuolella.
Outokummussa valmistellaan uutta hanketta, johon liittyvät jätevedet ovat saaneet paikalliset asukkaat ja mökkiläiset huolestumaan.
Taustalla on Elementis Minerals, jolla on talkkikaivokset Sotkamossa ja Polvijärvellä sekä rikastamo Outokummussa, josta saadaan talkin lisäksi nikkelirikastetta.
Liiketoiminnan uudeksi omistajaksi nousi kesällä italialainen perheyritys IMI Fabi.
Ongelma on se, että Outokummussa sijaitsevan Vuonoksen tehdasalueen vanhat rikastushiekka-allasalueet saavuttavat ympäristöluvan mukaisen maksimikorkeuden ensi vuosikymmenen alkuvuosina.
Tämän takia suunnitellaan Vuonoksen tehdasalueen rikastushiekan läjityskapasiteetin lisäämistä.
Uusi omistaja suunnittelee entisen rikastushiekka-altaan korottamista tai kokonaan uutta allasta, jonne rikastushiekka voidaan koota. Toimenpide jatkaisi tehtaan käyttöikää vuoteen 2050 saakka.
Rikastushiekka on kaivostoiminnan sivutuotetta, joka syntyy kun rikastusprosessissa kiviaineksesta poistetaan käytettävä mineraaliaines.
Altailta tulevat jätevedet on tähän asti johdettu läheiseen Sysmäjärveen, joka on kuitenkin ollut pahasti kuormittunut. Yhtenä vaihtoehtona on nyt että alueen purkuvesiä laskettaisiin myös läheiseen Viinijärveen, joka sijaitsee Polvijärven, Outokummun ja Liperin kunnissa.
Läheisen Sotkuman osakaskunnan puheenjohtaja Antero Haaranen kertoo etenkin Viinijärven ranta-asukkaiden, kalastajien sekä osakaskuntien olevan huolissaan purkuvesien järveen johtamisesta.
– Se ei parantaisi varsinkaan Viinijärven matalan pohjoispään tilannetta. Siellä on ennestään enemmän kuormitusta. Eteläpäässä veden laatu on parempi, Haaranen sanoo.
Osakaskunnat ja alueviranomaiset ovat aiemmin kunnostaneet Viinijärven pohjoispäätä veden laadun parantamiseksi.
– Nyt on olemassa riski heikommasta kehityksestä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä tarkkaan, mikä tulee olemaan lopullinen tilanne, Haaranen sanoo.
– Alueella on ollut kaivoksia, on kaivoksia ja tulee olemaan kaivoksia. Kaivosten kanssa on löydetty ratkaisuja joilla kuormitusta on pienennetty ja toivottavasti löydämme jatkossakin.
Jos purkuvesille rakennetaan uusi purkuputki Viinijärveen, se kulkisi myös pohjavesialueen läpi. Esillä on kolme linjausvaihtoehtoa.
Yrityksen Suomen operatiivinen johtaja Jari Pajunen haluaa korostaa, että kaikissa vaihtoehdoissa otetaan ympäristövaikutukset huomioon.
– Hankkeesta järjestetyssä yleisötilaisuudessa oli tästä paljon keskustelua ja ymmärrän alueen asukkaiden huolen. Halusimme kuitenkin tuoda esiin, että nyt on kyse vasta ympäristövaikutusten arvioinnista.
– Emme ole luonnollisestikaan vielä tehneet päätöksiä. Uuden ympäristöluvan hakuprosessi alkaa vasta YVA-menettelyn jälkeen.
Parhaillaan on käynnissä YVA-prosessin syyskuun loppuun asti kestävä palautekierros, johon yleisö voi osallistua.
Konsultti ja hankkeesta vastaava ovat jo toimittaneet YVA-ohjelman eli suunnitelman, missä tarkastellaan mitä vaikutuksia hankkeella on ja miten niitä selvitetään.
– ELY-keskuksen asiantuntijat tutustuvat ohjelmaan parhaillaan ja annamme lausunnon ohjelman laajuudesta ja tarkkuudesta lokakuun lopussa. Samaan aikaan konsultti tekee ja on jo tehnyt näitä suunnittelemiaan selvityksiä ja täydentää niitä tarvittaessa lausuntomme perusteella, sanoo ympäristöasiantuntija Sara Muhonen Pohjois-Karjalan Ely-keskuksesta.
– Näiden selvitysten tulokset näkyvät noin vuoden päästä YVA-selostuksessa, minkä jälkeen arvioimme riittävyyttä perustellussa päätelmässä.
Perusteltu päätelmä on otettava huomioon lupamenettelyissä. Vasta niissä tehdään hanketta koskevia lopullisia päätöksiä, jotka ovat luvassa ensi vuoden loppupuolella.
Talkkia käytetään teollisuusmineraalina muun muassa paperiteollisuudessa, maaleissa ja pinnoitteissa ja täyteaineena muovi- ja kumituotteissa.
Se on myös kosmetiikan, elintarvikkeiden ja lääkkeiden raaka-aine. Suomi on nykyisin yksi Euroopan suurimmista talkintuottajista.
Vuonoksen rikastamo periytyy alun perin Outokumpu Oy:lta, joka käytti sitä metallien rikastamiseen. Yhtiö rakensi myös rikastamoon liittyvän rikastushiekka-alueen vuonna 1971 ja käytti sitä vuoteen 1986 saakka.
Tämän jälkeen tehtaalla on ollut useita omistajanvaihdoksia, joista viimeisin siis viime kesänä.
Outokummun vuosikymmeniä jatkunut kaivostoiminta tuotti aikoinaan ongelmia paikallisille vesistöille. Happamat kaivosvedet hävittivät kalat Sysmäjärvestä lähes täysin 1930–1960-luvuilla.
Tämän jälkeen tilanne on kuitenkin parantunut. Natura 2000-verkostoon kuuluva Sysmäjärvi on yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä.