Hallituksen asiakirjoista paljastuu karu arvio Brysseliin tulevaisuudessa maksettavista summista.

Pääministeri Petteri Orpo ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen Helsingissä elokuussa. Timur Yilmaz

Suomen EU-maksut uhkaavat kasvaa kokonaisuudessaan noin 4,4 miljardilla eurolla vuosien 2028–2034 aikana. Käyvin hinnoin kyseessä olisi noin 7,4 miljardin euron lisäys kansallisesta talousarviosta maksettaviin EU-maksuihin, hallitus arvioi.

Nykyinen EU-maksujen taso on noin 17,8 miljardia euroa seitsemän vuoden budjettikaudella.

Asia selviää valtioneuvoston kanslian muistiosta, jossa linjataan Suomen kantoja komission esitykseen EU:n seuraavasta budjetista.

Käyvin hinnoin laskettuna Suomi joutuisi maksamaan EU:lle yli miljardin euroa vuodessa lisää, jos tämän hetken arvio pitää paikkansa.

– Maksujen kasvuun liittyy epävarmuuksia, sillä omien varojen järjestelmään ehdotettujen muutosten kaikkia mahdollisia vaikutuksia ei ole vielä mahdollista arvioida. Arvioita tarkennetaan myöhemmin asian jatkovalmistelussa, hallituksen muistiossa kirjoitetaan.

Asia on Suomelle ikävä, koska julkinen talous on jo pahasti alijäämäinen.

– Suomi kiinnittää erityistä huomiota EU-maksujen tasoon entistä haastavammassa julkisen talouden tilanteessa, hallitus linjaa.

”Valtava voitto” viemäristä alas?

Suomen EU-maksujen mahdollisen kasvamisen taustalla on koko EU:n budjetin esitetty kasvu. Komissio haluaisi kohottaa seitsemänvuotista budjettia 2 000 miljardiin euroon, kun aiemmin sen koko on ollut noin 1 200 miljardia euroa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) arvioi jo budjettiesityksen julkistamisen yhteydessä kesällä, että budjetin koon vuoksi Suomen maksuosuus voi kasvaa. Tuolloin tarkempia arvioita maksujen suuruudesta ei kuitenkaan ollut saatavilla.

Tämänhetkisten tietojen perusteella hallitus ei ole kyennyt arvioimaan, voiko Suomen EU:lta saama rahamäärä kasvaa ensi budjetissa.

Komissio on kuitenkin esittänyt, että Suomen raja- ja muuttoliikerahoitus nousisi yli miljardilla eurolla edellisestä budjettikaudesta. Jos samaan aikaan maksut kasvaisivat useilla miljardeilla, saatu hyöty voi pyyhkiytyä pois.

Vielä heinäkuussa Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand iloitsi Iltalehden haastattelussa rajaturvallisuuteen esitetystä 1,6 miljardista eurosta. Strand huomautti Suomen olevan edelleen EU:ssa nettomaksaja, mutta arvioi nettomaksuosuuden pienenevän rajalle annettavan tuen takia.

– Tämä on aivan valtava voitto meidän ennakkovaikuttamisemme näkökulmasta, Strand sanoi.

Suomi maksaa paljon

Suomi maksoi EU:lle noin 2,2 miljardia euroa ja sai noin 1,5 miljardia euroa vuonna 2023. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Suomen nettomaksu EU:lle oli samana vuonna yhteensä 840 miljoonaa euroa.

Suomi maksaa EU-jäsenyydestä enemmän kuin saa.

Karkean arvion mukaan maksu voisi tulevalla budjettikaudella olla yli kolme miljardia euroa vuodessa. Luotettavien lukujen saaminen on tällä hetkellä mahdotonta, koska EU:lta ensi budjetissa saatavaa rahamäärää ei vielä tiedetä ja maksujen arvioitu määrä voi muuttua.

Lisää veroja

Komissio haluaa lisää omia varoja nostamalla jäsenmaiden bruttokansantuloon perustuvia maksuja 1,75 prosenttiin nykyisestä 1,4 prosentista. Lisäksi komissio haluaa ohjata päästökaupasta ja hiilirajamekanismista saatavia rahoja EU:n budjettiin sekä esittää tupakalle ja elektroniikkajätteelle uutta veroa.

Orpon hallitus suhtautuu uusiin EU-veroihin ”erittäin kriittisesti”.

– Suomi kiinnittää huomiota siihen, että mahdollisilla uusilla omilla varoilla tulisi saavuttaa aitoa EU-tason lisäarvoa sen sijaan, että ratkaisuilla käytännössä siirrettäisiin varoja kansallisista budjeteista EU:n budjettiin, hallitus linjaa muistiossaan.

Sosialidemokraattien meppi Eero Heinäluoma varoitti kesällä, että Suomen saanti EU-budjetista voi olla vähenemässä samalla, kun jäsenmaksut nousevat.

Jäsenmaiden ministerit käsittelevät budjettiesitystä ministerineuvostossa, ja sille vaaditaan myös Euroopan parlamentin hyväksyntä. Budjetin koko ja rahoitusosuudet voivat muuttua merkittävästikin vuoden 2027 alkuun mennessä, jolloin se on tarkoitus hyväksyä. Nyt esitetyt arviot eivät siksi ole lopullisia.