RSD on epätavanomaista tunneherkkyyttä, joka ilmenee torjutuksi tai kritisoiduksi tullessa. Sitä esiintyy erityisesti ADHD-oireisilla.
Kritiikin vastaanottaminen on varmasti jokaiselle joskus kova paikka. Moni meistä kokee joskus epävarmuutta tai pelkoa hylätyksi tulemisesta. Mutta entä jos jokainen pieni kritiikki, ohikiitävä katse tai mitätön sivulause saa aikaan murskaavan tunnekuohun?
Rejection Sensitive Dysphoria, lyhyemmin RSD, on ilmiö, joka liittyy erityisesti ADHD:seen.
Psykiatrinen sairaanhoitaja, neuropsykiatrinen valmentaja ja lyhytterapeutti Katja Joensuu kertoo, ettei RSD ole vielä virallinen lääketieteessä käytettävä diagnoosi, mutta sen vaikutukset voivat olla henkilölle itselleen hyvin todellisia ja jopa traumaattisia.
RSD aiheuttaa henkistä ja fyysistä pahoinvointia
”Ihminen, jolla on RSD kokee hyvin voimakkaan emotionaalisen reaktion kokiessaan todellista tai jopa kuviteltua torjuntaa, kritiikkiä, kiusaamista tai epäonnistumista. Tunne on hyvin intensiivinen, ja se kiihtyy nollasta sataan sekunnin murto-osassa”, Joensuu avaa.
Kritiikki tai torjutuksi tulemisen tunne aiheuttaa suuttumusta ja epätoivoa. Joensuun mukaan tunne saattaa tuntua koko kehossa, jolloin se muistuttaa oireiltaan paniikkikohtausta. Oireita voivat olla muun muassa puristuksen tunne rintakehässä ja kurkussa.
”Voimakas tunnereaktio voi näkyä ulospäin aggressiivisena raivona tai vastaavasti sisäänpäin kääntymisenä. Oireet ilmenevät yksilöllisesti. Joskus RSD-oireet liittyvät siihen, että henkilön sisäinen puhe kuvitellusta epäonnistumisesta on hyvin armotonta”, Joensuu huomauttaa.
Erilaisten tilanteiden ylianalysointi ja jatkuva pelko virheen tekemisestä voivat johtaa Joensuun mukaan jatkuvaan haluun miellyttää muita. Pelko voi rajoittaa ihmissuhteita, työelämää ja itsetunnon kehittymistä, koska epäonnistumisen pelko estää edes yrittämästä. Tämä johtuu ymmärrettävästi siitä, että epäonnistuminen aiheuttaa niin sietämättömiä tunteita.
Vaatimustaso itseä kohtaan on äärimmäisen korkea, mikä voi johtaa helposti uupumiseen ja masennukseen.
RSD, ADHD ja autismin kirjo kulkevat usein käsi kädessä
RSD ilmenee erityisesti ADHD:n yhteydessä, johon liittyy usein haasteita tunteiden säätelyssä.
ADHD:ssa aivojen välittäjäaineiden, kuten dopamiinin ja noradrenaliinin tasoissa on poikkeavuuksia, mikä vaikuttaa siihen, miten tunteita koetaan ja käsitellään. Erityisesti negatiiviset tunteet, kuten häpeä, syyllisyys tai pelko koetaan poikkeuksellisen voimakkaina. Lisäksi aivojen tietyt osa-alueet käyttäytyvät eri tavalla verrattuna neurotyypillisiin henkilöihin.
Monet neuroepätyypilliset ovat saaneet myös lapsuudestaan asti palautetta, joka korostaa heidän erilaisuuttaan tai vaikeuksiaan, kuten hajamielisyyttä, impulsiivisuutta tai unohtelua. Toistuva kritiikki tai torjutuksi tuleminen voi toisaalta myös johtaa siihen, että ihminen alkaa odottaa hylkäämistä ja reagoi siihen yhä herkemmin.
”Ilmiötä on tutkittu kovin vähän, mutta joidenkin lähteiden mukaan noin 70–90 prosenttia ADHD-ihmisistä kertoo tunnistaneensa itsessään joissain määrin RSD:n oireita”, Joensuu kertoo.
Muiden ilmeiden ja eleiden tulkinnan vaikeudet saattavat kieliä autismikirjosta. Autistisilla henkilöillä esiintyy usein emotionaalista herkkyyttä ja vaikeuksia sosiaalisten vihjeiden tulkinnassa. Tämän vuoksi he voivat ylitulkita torjuntaan liittyviä vihjeitä sosiaalisissa tilanteissa, vaikka muut eivät sitä tarkoittaisikaan.
Lue myös Kotiliesi.fi: Reetalle, 47, kahvitauot töissä olivat totisinta työtä – Asperger-diagnoosi johti oikeustaisteluun
Tieto auttaa RSD:n kanssa kamppailevaa
Joensuun mukaan yksi keino RSD:n hoitoon on psykoedukaatio eli tiedon lisääminen ilmiöstä. Ihmisen on tärkeä osata nimetä oireet ja tietää, mistä niissä on kyse. Oireista ei todennäköisesti pääse koskaan eroon, mutta niitä voi oppia hallitsemaan.
Esimerkiksi kognitiivinen terapia tai dialektinen käyttäytymisterapia auttavat Joensuun mukaan ymmärtämään omia tunteita, ketjuttamaan niitä ja sitä kautta ymmärtämään paremmin omaa käyttäytymistä.
RDS:tä kärsivän tulee oppia tiedostamaan vaikeat tilanteet ja niihin sopivat toimintamallit. Vaikeassa tilanteessa auttaa Joensuun mukaan pieni hengähdystauko.
”Sen sijaan, että ottaa työpaikalla saadun kritiikin vuoksi lopputilin, kannattaa vetäytyä sivuun hengittämään. On tärkeää pystyä sanoittamaan itselleen, että tunne johtuu todennäköisimmin RSD:stä.”
Jos vahva reaktio tulee läheisen ihmisen kritiikistä, on tärkeää tarkistaa tilanteen faktat. Satuttaisiko tuttu ja turvallinen ihminen tahallaan?
Lääkityksen saaminen RSD:n oireisiin on Suomessa haastavaa, sillä ilmiö ei ole kovin tunnettu. Yhdysvalloissa on kuitenkin Joensuun mukaan kokeiltu RSD-oireisiin sympaattisen hermoston aktiivisuutta laskevaa verenpainelääke klonidiiniä.
Joensuun mielestä RSD:n tiedostaminen ja terapeuttiset menetelmät ovat kuitenkin ensisijainen hoitokeino. Lääkitys voi toimia lähinnä ensiapuna siedätyksen yhteydessä, sekä joskus auttaa pahimman vaiheen yli. Ainoa hoitokeino se ei saisi kuitenkaan ikinä olla.
Lue myös: Ärsyttääkö maiskutus, häly tai valo? Saatat olla aistiyliherkkä – näin helpotat elämääsi
RSD voidaan sekoittaa persoonallisuushäiriöön
Joensuun mukaan RSD:n oireet diagnosoidaan usein virheellisesti persoonallisuushäiriöksi, kuten epävakaaksi persoonallisuudeksi. Oireet ovat hyvin samankaltaisia.
Oikean diagnoosin saamista vaikeuttaa Joensuun mukaan se, että varsinkin naisten kohdalla ADHD ja autismi ovat alidiagnosoituja.
”Tilastojen mukaan pojilla ADHD on lähes kolme kertaa yleisempi kuin tytöillä. ADHD ei ole kuitenkaan mitenkään kytköksissä sukupuoleen”, Joensuu huomauttaa.
Alidiagnosointi johtuu Joensuun mukaan siitä, millaisia asioita yhteiskunta tytöiltä ja pojilta odottaa. Tyttöjen pitää olla kilttejä, ja pojat saavat olla luvan kanssa villejä. Siksi ADHD:n oireet näkyvät sukupuolen mukaan eri tavoin.
Tytöt joutuvat opettelemaan oireiden piilottamista eli maskaamista. Tyttöjen maskaaminen on huomattavan paljon yleisempää ja moniulotteisempaa kuin pojilla. Maskaamisella tytöt siis peittelevät omia ylivilkkaus- tai tarkkaamattomuusoireitaan, tai vastaavasti autismikirjossa sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteitaan. Lisäksi korkea älykkyys voi kompensoida ADHD-oireita niin, että se jää täysin tunnistamatta.
Pojilla ADHD oireilee usein hyperaktiivisuutena, kun taas tytöillä se ilmenee useammin haaveiluna, sisäänpäin kääntyneenä levottomuutena ja huomaamattomampana ylivilkkautena. Jälkimmäiset oireet eivät aiheuta yhtä suurta häiriötä ympäristölle kuin poikien käytös, joten tytöt jäävät helposti huomiotta.
Sinua voi kiinnostaa myös:
