Vimpeliläisen Niittymaan tilan hiehot kasvatetaan nurmirehun ja suklaan voimin. Kotimaisen kuluttajan lautasella murea ja rasvainen herkku on vielä harvinaista. Suklaahiehojen tuottajia löytyy Suomesta vain seitsemän.
Suklaahiehon lihaa viedään pääasiassa Tanskaan. Pehmeärasvaisen lihan salaisuus piilee ruokinnassa, jonka keskiössä ovat laadukas nurmirehu sekä energiaa antava suklaa. Kuva: Anne Anttila
Niittymaan tilalla Vimpelissä on erikoistuttu suklaahiehojen kasvatukseen.
Yrittäjäveljekset Mika ja Sami Herrala luottavat siihen, että maailmalla arvostettu erikoisliha löytää tiensä myös suomalaisen kuluttajan pöytään.
”Vielä tällä hetkellä tarjonta on vähäistä, sillä valtaosa ’suklaalihasta’ menee Tanskaan. Itse tuotantopuolella näkymät ovat sen sijaan hyvät. Tervetulleen hintahypyn ansiosta myös kannattavuus on parantunut, joten alan tulevaisuus näyttäytyy oikein mukavana”, Mika Herrala muotoilee.
Yrittäjäveljekset Mika (kuvassa) ja Sami Herrala aloittivat suklaahiehojen kasvatuksen vuonna 2017. Kuva: Anne Anttila
MTY Herralan veljekset ovat kotitilansa 16. isännät.
”Vuonna 2003 toteutunen sukupolvenvaihdoksen myötä astuimme suuriin saappaisiin. Tila oli jo tuolloin hyvin eteenpäin suuntaava. Alkujaan lihakarjan rinnalla oli myös perunantuotantoa sekä koneurakointia, mutta jo muutaman vuoden kuluttua keskityimme puhtaasti lihakarjan tuotantoon”, Mika Herrala kertoo.
Kun jotakin tehdään, se pitää tehdä tosissaan. Tällä ajatusmallilla Mika ja Sami Herrala lähtivät luotsaamaan myös omaa kotitilaansa.
”Saimme hyvät lähtökohdat. Siinä vaiheessa kun jätimme perunanviljelyn pois, laitoimme lisäpaukkuja lihanautojen kasvatukseen. Kehittämisen halu sekä mittavat investoinnit tuottivat myös toivottua tulosta.”
Erityisesti vuosi 2017 oli hyvin merkityksellinen.
”Innostuimme suklaahiehojen kasvatuksesta ja niiden myötä rakensimme myös uuden hiehopihaton. Tämä oli kaikin puolin merkittävä askel, sillä tuotannon kaksinkertaistaminen merkitsi lisäpanoksia myös peltoalan kehittämiseen”, Herrala kertaa.
”Kokemukset kahdeksalta vuodelta ovat hyvät. Hiehot ovat hyvin rauhallisia ja myös kasvu on ollut toivotun mukaista.”
Mika Herrala
Suklaahiehojen kasvatus ei ole Herralan mukaan rakettitiedettä.
”Kokemukset kahdeksalta vuodelta ovat hyvät. Hiehot ovat hyvin rauhallisia ja myös kasvu on ollut toivotun mukaista. Päiväkasvu pyörii noin 540 grammassa.”
Herralan mukaan onnistumisen avain on toimiva ruokinta.
”Käytännössä hiehot kasvatetaan nurmen ja suklaan voimin. Monessa maassa ruokinnan kulmakivenä toimii maissi, mutta Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa, Kanadassa ja Irlannissa apeseoksen pääkomponenttina on laadukas nurmirehu.”
Suklaan ja nurmen yhdistelmä on osoittautunut erittäin toimivaksi.
”Kyseinen yhdistelmä marmoroituu lihan sisälle hyvin ja lihasta tulee todella mureaa ja hyvän makuista. Lisäksi kevätrehu tekee rasvasta entistä pehmeämpää. Maissin myötä naudan rasva on vastaavasti täysin kovaa”, Mika Herrala tietää.
Vaikka murea ja rasvainen ’suklaaliha’ on maailmalla hyvin laajasti arvostettu herkku, Suomessa sen käyttö on vielä harvalukuista.
”Tekijöitä on monia, mutta osasyynä on myös meidän tuottajien vähäinen määrä. Suklaahiehojen lihasta vain murto-osa jää kotimaahan, sillä erikoisherkku matkaa pääosin Tanskaan.”
Hiehoille hyvin maistuva nautasuklaa syntyy makeisteollisuuden sivuvirtana. Kuva: Mika Herrala
”Käytännössä 500-700 litran pahvilaatikoissa tulevat massat voivat olla mitä tahansa makeistehtaan sivuvirtoja. Annostelussa noudatamme kuitenkin ruokintasuunnitelmaa, sillä makeaa ei anneta mahan täydeltä.”
Mika Herrala
Hiehojen ruokintaan tuleva suklaa syntyy makeisteollisuuden sivuvirtana.
”Suklaa on aina suklaata ja toimii ruokinnassa erittäin hyvänä energialisänä. Sen verran on kuormasta syöty, että joukosta löytyy meille kaikille tuttuja makuja, suklaakonvehdeista lähtien. Käytännössä 500-700 litran pahvilaatikoissa tulevat massat voivat olla mitä tahansa makeistehtaan sivuvirtoja. Annostelussa noudatamme kuitenkin ruokintasuunnitelmaa, sillä makeaa ei anneta mahan täydeltä”, yrittäjä muistuttaa hymyillen.
Tilalla on mietitty siirtymistä jopa kokonaan suklaahiehojen kasvatukseen. Tällä hetkellä tilalla on yhteensä 700 kasvatuspaikkaa, joista hiehopaikkojen osuus on 370.
”Tulevaisuuteen on katsottava kuitenkin järkipohjalta. Toimintoja ei kannata laittaa yhden kortin varaan. Näillä näkymin myös sonnipoikien kasvatus jatkuu entiseen malliin.”
Yrittäjä Herrala liputtaa kuitenkin erikoistumisen puolesta.
”Olipa tuotantomuoto mikä tahansa, niin jokainen siirto tulee tehdä tulevaisuutta ajatellen. Me lähdimme erikoistumaan ja ainakin näillä näkymin tämä oli hyvä päätös. Lisäksi olemme panostaneet peltoviljelyyn. Suklaalihan osalta olemme vielä erilaisuuden äärellä, mutta mukavasti kasvava ulkomaanvienti rohkaisee laittamaan lisäpanoksia myös hiehojen kasvatukseen. Kasvatuspaikkojen osalta pidättäydymme nykyisessä, mutta peltopuolta ja eläinten hyvinvointia voi aina parantaa”, Herrala sanoo.
Niittymaan tila
Naudanlihantuotanto, Vimpeli
Sukupolvenvaihdos 2003
Maatalousyhtymä, yrittäjät Mika ja Sami Herrala
Hiehopaikkoja 370, sonnipaikkoja 300
* Työntekijöitä 2 (mukaan lukien Sami Herralan Mervi-puoliso)
* Peltoala reilut 330 hehtaaria (sis. vuokramaat)
* Metsää noin 50 hehtaaria
* Erikoisuus: suklaahiehojen kasvatus