Ålands radion tuottajan Josefina Janssonin mukaan suomenkielistä musiikkia soittavaa radio-ohjelmaa ovat vastustaneet ennen kaikkea paikalliset poliitikot.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Suomenkielistä diskomusiikkia soittava radio-ohjelma on synnyttänyt kielikiistan Ahvenanmaalla.
Ålands radion tuottaja Josefina Jansson kertoo, että ohjelmaa ovat vastustaneet erityisesti paikalliset poliitikot.
Ålands radion musiikkipolitiikka sallii erikoisohjelmien poiketa yhtiön linjauksista kielen ja sisällön osalta.
Suomalaista diskomusiikkia soittava radio-ohjelma on synnyttänyt Ahvenanmaalla kielikiistan. Jotkut saaren asukkaista ovat hermostuneet siitä, että Ahvenanmaan paikallisradio Ålands Radio alkoi kesällä lähettää suomenkielisiä kappaleita soittavaa Disco på finska -nimistä ohjelmaa perjantai-iltaisin.
Asiasta kertoo Sveriges Radio Finska.
Ohjelmassa kuullaan enimmäkseen vanhoja diskoajan kansainvälisiä hittejä, joista tehtiin suomenkieliset versiot Meiju Suvaksen, Paula Koivuniemen, Frederikin, Markku Aron ja monien muiden tunnettujen takavuosien suosikkiartistien esittämänä.
Disco på finska on suomenruotsalaisen stand up -koomikon Josefine Sonckin juontama radio-ohjelma, jota hän on tehnyt Ruotsissa P4- ja Sveriges Radion Finska -kanavilla keväästä 2024.
Sonck on asunut ja työskennellyt vuosia Ruotsissa mutta hänen juurensa ovat vahvasti Ahvenanmaalla. Sonck on syntynyt Vaasassa, mutta muuttanut lapsena Ahvenanmaalle.
Disco på finska on satiirinen kunnianosoitus suomidiskolle. Ohjelma on saavuttanut suosiota Ruotsissa, jossa se oli viime vuonna ehdolla vuoden parhaaksi viihteeksi radioalan Guldörat-gaalassa.
Nykyään Ruotsissa asuva ahvenanmaalaistaustainen Josefin Sonck on stand up -koomikko. Kuva: Alison De Mars
Ålands Radion tuottajan ja musiikkivastaavan Josefina Janssonin mukaan yleisön palaute on ollut sekä positiivista että negatiivista. Ohjelmaa vastustavat ovat vedonneet Ahvenanmaan yksikielisyyteen. Sen virallinen kieli on ruotsi.
”He ajattelevat, että julkisen palvelun kanavan pitäisi vaalia ruotsin kieltä, ja niinhän me teemmekin. Se on osa meidän musiikkipolitiikkaamme, mutta tehtävämme on myös soittaa pohjoismaista musiikkia. Disko på finska -ohjelman musiikkihan on 90-prosenttisesti suomen kieltä, mutta ohjelmassa kuultava puhe on ruotsiksi”, Jansson sanoo.
Kanavan musiikkipolitiikka sallii yksittäisten erikoisohjelmien poiketa yhtiön musiikkipolitiikasta kielen, sisällön ja tyylilajien osalta.
Janssonin mukaan radio-ohjelmaa ovat vastustaneet ennen kaikkea paikalliset poliitikot.
”Ensisijaisesti Ahvenanmaan tulevaisuus -puolue (ruots. Ålands Framtid). Ymmärrän täysin, että heidän täytyykin reagoida tällä tavalla, koska se [kielipolitiikka] on heidän asiansa”, Jansson sanoo.
”Mutta jos asiasta ottaa enemmän selvää, ymmärtää, ettei tässä ole mitään ongelmaa.”
Janssonin mukaan Ålands Radio on osa pohjoismaista tv- ja radioyhteistyötä, Nordvisionia, jonka tavoitteena on ohjelmasisällön vapaa vaihto maiden ja autonomisten alueiden välillä.
”Kaiken lisäksi ohjelman juontaja on ahvenanmaalainen. Meille oli erittäin helppo päätös ottaa ohjelma ohjelmistoomme. Meillä on aina tapana seurata ahvenanmaalaisten tekemiä ohjelmia ja yrittää saada niitä meille lähetettäväksi.”
Ålands radio alkoi lähettää Disco på finska -ohjelmaa toukokuun alussa, ja se oli tauolla usean kuukauden ajan kesällä, kunnes palasi kanavalle syyskuun alussa.
”Teimme somejulkaisun, jossa kerroimme ohjelman palaavan takaisin. Ja siitä se keskustelu alkoi. Ihmiset alkoivat kiinnittää ohjelmaan entistä enemmän huomiota”, Jansson kertoo.
”
”Ihmiset eivät ole oikein ymmärtäneet, millaisesta ohjelmasta on kyse.”
”Minusta vaikuttaa siltä, että ihmiset eivät ole oikein ymmärtäneet, millaisesta ohjelmasta on kyse. Tuntuu siltä, että on vain luettu otsikko ja kommentoitu sitä ilman, että olisi kuunneltu ohjelmaa.”
Radiokanavan Facebook-sivulla olevaan keskusteluun on osallistunut esimeriksi Ahvenanmaan tulevaisuus -puolueen puheenjohtaja Peggy Eriksson, jonka mielestä suomenkieliset ohjelmat eivät ole linjassa Ahvenanmaan kulttuurin säilyttämisen kanssa.
”Tiedän, miten kieli kuluu ja katoaa. Kaksikielisessä Suomessa on suunnattoman vaikea saada palvelua ruotsiksi. Mistä syystä suomalaisia ohjelmia tulisi kuunnella yksikielisellä Ahvenanmaalla?” Eriksson kirjoittaa.
Keskustelu on jatkunut myös paikallisessa Nya Åland -lehdessä, jonka toimittaja Michael Hancock ihmettelee kolumnissaan, miksi paikalliset poliitikot ”innostuvat koomisesta – ruotsinkielisestä – ohjelmasta, joka kertoo suomalaisesta diskosta”, kun samaan aikaan Ahvenanmaan itsehallinnon asema on uhatumpi kuin pitkään aikaan.
”Millaisen todellisen vaaran he kuvittelevat pinnan alla piilevän? Että tunti ’suomalaista diskoa’ viikossa saa meidät kaikki kasvattamaan pulisonkeja, kantamaan veitsiä ja tanssimaan ohjaustangoa sinivalkoisissa verkkareissa?” Hancock kirjoittaa.
Jansson muistuttaa, että radiokanavalla soitetaan enimmäkseen englannin- ja ruotsinkielistä musiikkia, mutta suomenkielistä musiikkia on toki myös otettu mukaan soittolistalle.
”Monet tämän kesän kesäpuhujistammekin valitsivat suomenkielistä musiikkia.”
Nimestään huolimatta Disco på finska ei käsittele pelkästään vanhoja suomalaisia diskoajan hittejä. Omassa ohjelmassaan Josefin Sonck analysoi suomalaista iskelmää laajemminkin, aina kepeällä huumorilla höystettynä.
Käännöshittien, kuten Tapani Kansan Delilahin, Sheidin Ketsuppitanssin, Arja Saijonmaan Bella Ciaon ja Meiju Suvaksen Viet itsekontrollin lisäksi ohjelmissa on ruodittu esimerkiksi suomalaisia karaokesuosikkeja ja urheiluaiheisia kappaleita.
Vähemmän tunnettujen ja toisinaan hyvinkin humorististen kappaleiden lisäksi ohjelmassa on kuultu liuta tuttuja suomalaisia klassikkohittejä kuten Dingon Levoton tuhkimo ja Katri Helenan Anna mulle tähtitaivas.