Kaupunkikulttuuri|Kaupunkilaiset rakensivat saunan Kemijoen rantaan. Kaupunki reagoi voimalla. Ensin tuli aita, käyttökielto ja 4 000 euron lasku. Sitten uhattiin 10 000 euron laskulla.
Hökkelisauna on virittänyt Rovaniemellä kiivaan keskustelun kaupunkilaisten mahdollisuuksista yhteisiin julkisiin tiloihin.
Paikalliset pystyttivät vanerista tehdyn saunan kuormalavan päälle Kemijoen rantaan kesäkuussa. Sauna rakennettiin ilman lupia vuosikymmeniä käyttämättä olleelle kaupungin tontille.
Kaupunki asetti saunan käyttökieltoon melkein heti ja ilmoitti, että sauna pitää purkaa elokuun loppuun mennessä. Aktiivien mukaan saunalla on käynyt satoja eri ihmisiä kesän aikana. Käyttökiellosta huolimatta saunalla on löylyteltiin syyskuuhun asti.
Ei löylytellä enää.
Valiosaunalta on kattavat näkymät Rovaniemen maamerkkinä tunnetulle Jätkänkynttilä-sillalle, joka tuo mieleen Sompasaunan näkymän rakenteilla olevalle Kruunuvuorensillalle. Riku Alasuutari (vas.) ja Urho Niemelä kävivät jäähdyttelemässä löylyjen jälkeen. Kuva: Otto Ponto
Viime viikolla saunakapinaksikin kutsuttu tapahtumaketju jatkui. Tiistaina saunan ympärille oli ilmestynyt aita. Kaupunki lähetti sauna-asian edistämiseksi perustetulle yhdistykselle yli 4000 euron laskun alueen luvattomasta käytöstä, kertoo Riku Alasuutari tekstiviestitse. Laskua on kertynyt myös siitä, kun kaupungin edustajat ovat käyneet paikalla.
Hän on yksi Valiosauna-yhdistyksen perustajajäsenistä.
Alasuutarin mukaan yhdistyksen alustava tulkinta on, ettei laskua lähettäessä ole noudatettu hallintolakia tai hyvän hallinnon periaatteita.
HS on nähnyt kaupungin lähettämän laskun.
Yhdistys perusti myös adressin, jossa vaaditaan saunalle jatkoa. Se keräsi yli 1 500 allekirjoitusta. Adressi toimitetaan kaupungille yhdistyksen toimesta.
Kaikesta huolimatta yhdistys taipui lopulta, kun sitä uhkasi jopa 10 000 euron purkulasku ellei saunaa pureta itse.
Tiistaina sauna purettiin, koska yhdistys ei halunnut ottaa riskiä lisälaskusta.
Saunalla on ollut aktiivien mukaan rauhallinen mökkimäinen tunnelma. Kuva: Otto Ponto
ROVANIEMEN teknisten palveluiden toimialajohtaja Pertti Onkalo kertoi sähköpostitse kaupungin olevan valmis neuvottelemaan yhteisöllisen saunan jatkosta ja sijainnista sitten, kun nykyinen sauna on purettu ja alue siivottu.
“Edellytyksenä on, että noudatetaan samoja sääntöjä kuin muiden yhdistysten ja yritysten kanssa”, Onkalo kirjoittaa.
Onkalon mukaan saunaa ei voi rakentaa yleiselle alueelle, jossa ei ole rakennusoikeutta.
Kaupunki kertoi jopa harkitsevansa hallintopakkokeinon käyttöä ja tutkintapyynnön tekemistä, mikäli saunan luvaton käyttö olisi jatkunut. Onkalon mukaan sauna aidattiin, koska käyttökieltoa ei noudatettu.
Onkalo pitää ideaa yhteisöllisestä saunasta hyvänä, mutta toimintatapaa vääränä.
“Voi myös tehdä johtopäätöksen, jos luvaton saunarakennelma hyväksytään, että eri yhdistyksiä tekee samaa useampaan paikkaan vastaavasti”, Onkalo kirjoittaa.
Onkalon mukaan saunalle on mahdollista löytää paikka Kemijoen rannasta.
Urho Niemelä ja Riku Alasuutari pulahtivat Kemijokeen ennen löylyjä. Kuva: Otto Ponto
MUUTAMAA päivää ennen sauna-alueen aitaamista saunalla löylyttelivät tuoreen yhdistyksen aktiivit Riku Alasuutari ja Urho Niemelä. Eevi Pulli kävi saunalla muuten vain.
He kokevat, että vuoropuheluun kaupungin kanssa on ollut vaikea päästä.
“Epävirallisissa keskusteluissa on ollut hyvä ja rakentava tunnelma, mutta virallisesti asiassa ei ole saatu vastauksia”, sanoo Urho Niemelä.
Aktiivit perustivat yhdistyksen, jotta yhteydenpito ja neuvottelu kaupunkiin onnistuisi paremmin. Kaupunki ei ole vastannut eikä reagoinut yhdistyksen lähettämiin materiaaleihin tai viralliseen tapaamiskutsuun.
“Ehkä tällainen suora vaikuttaminen on kaupunkiorganisaatiolle vaikea tunnistaa tavaksi toimia”, Pulli arvioi.
Aktiivit luottavat silti, että yhteistyö toteutuu. Yhdistyksen toimintaa he suunnittelevat pitkäaikaiseksi, vaikka nykyisen saunarakennuksen taru loppui.
Valiosaunan esikuvana toimiva Helsingin Sompasauna purettiin moneen kertaan ennen kuin yhdistys alkoi pyörittää toimintaa. Sittemmin Sompasauna on joutunut muuttamaan rakennushankkeiden tieltä useaan kertaan, mutta siitä on tullut kiinteä osa kaupunkikulttuuria.
“Tänä kesänä olen huomannut, kuinka iso merkitys yleisellä saunalla on. Saunassa voidaan keskustella vapaasti, ilman roolia ja titteliä, ja kuinka poleemisista aiheista tahansa, silti päätyen yhteiseen ymmärrykseen”, Riku Alasuutari sanoo.
Riku Alasuutari esittelee käsilläseisomistaitojaan Kemijoen pohjassa. Kuva: Otto Ponto
ROVANIEMELLÄ on kaivattu julkista yleistä saunaa pari vuosikymmentä.
“Tarve saunalle on ollut koko ajan läsnä, mutta aina on joku tullut esteeksi, useimmiten raha, että kuka sen saunan maksaa”, Riku Alasuutari sanoo.
Julkisilla saunoilla on Alasuutarin mukaan pitkä perinne Rovaniemellä.
”Kun Rovaniemeä alettiin jälleenrakentaa, saunat tehtiin sinne ensin ja yhteisö eli niiden kautta. Minun mummo ja pappa rakensivat talon Viirinkankaalle. Heidän rakentamasta saunastaan tuli naapuruston yhteinen sauna, jota ihmiset vuokrasivat ja käyttivät”, Alasuutari kertoo.
Eevi Pullin mukaan Valiosauna edustaa laajempaa kysymystä siitä, onko kaupungissa tilaa kaupunkilaisille voimakkaasti kehittyvän matkailualan rinnalla.
“Meillä kaupunkikuva muuttuu koko ajan enemmän palvelemaan turistia ja matkailijaa. Valiosauna ry haluaa pitää asukkaat mukana kaupungin kehityksessä ja keskiössä”, Pulli sanoo.