Turvallisuuspolitiikka|Yhdysvaltalainen sotilasasiantuntija Michael Kofman sanoo, että se, mitä Eurooppa on valmis juuri nyt tekemään Ukrainan turvallisuuden takaamiseksi, on riittämätöntä.
21.9. 13:56
Eurooppalaisten poliitikkojen puhe Ukrainalle suunnitelluista turvallisuusjärjestelyistä ei ole uskottavaa. Näin arvioi hiukan eri äänensävyin useampi Helsinki Security Forum -tapahtumaan viikonloppuna osallistunut tutkija.
”Minun näkökulmastani se, mitä Eurooppa on halukas tekemään juuri nyt, on yksinkertaisesti riittämätöntä”, sanoi yhdysvaltalainen sotilasasiantuntija Michael Kofman.
Kofman uskoo, että maat ovat käyneet keskustelua turvallisuusjärjestelyistä pitkälti pysyäkseen mukana keskustelussa Ukrainan tulevaisuudesta ja pitääkseen Yhdysvallat mukana.
”Mutta toistaiseksi he eivät ole sisäistäneet, että jossain vaiheessa heidän täytyy suoriutua sarjasta turvallisuuslupauksia Ukrainalle. Tarkoitan: Sen on oltava todellista”, Kofman sanoi HS:n haastattelussa.
Kofman toimii vanhempana tutkijana Carnegie Endowment for International Peace -tutkimuslaitoksessa.
Keskustelua Ukrainan turvallisuusjärjestelyistä on käyty niin sanotun halukkaiden koalition maiden kesken.
Koalition työtä osaltaan johtanut Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi hiljattain Pariisissa järjestetyssä kokouksessa, että 26 maata on sitoutunut osallistumaan Ukrainan puolustuksen tukemiseen maalla, merellä ja ilmassa.
Turvallisuusjärjestelyiden tarkoituksena olisi osaltaan estää sodan syttyminen uudelleen kun tulitauko on saavutettu.
Järjestelyiden kerrottiin olevan sotilaallisen suunnittelun osalta valmiina.
Michael Kofman toimii vanhempana tutkijana Carnegie Endowment for International Peace -tutkimuslaitoksessa. Kuva: Juha Salminen / HS
Kofman viittaa siihen, että helpoista asioista kuten Ukrainan asevoimien rahoittamisesta, investoinneista sen puolustusteollisuuteen ja esimerkiksi sotatarvikkeiden siirrosta on saatu sovittua.
Samalla vaikeimmat kysymykset ovat vielä yksityiskohdiltaan epäselviä. Toisin sanoen, minkälaisia joukkoja Euroopan maat olisivat tarkalleen valmiita lähettämään Ukrainaan, mikä niiden tehtävä tarkalleen olisi ja olisiko järjestelyn osana ilmaoperaatio. Kaikki tämä on yhä epäselvää, Kofman sanoo.
”Kyse on jossain määrin kyvykkyyksistä mutta paljon enemmän poliittisesta tahdosta.”
Kofman sanoo toivovansa, että kulisseissa käytävien keskustelujen jälkeen asia selviää.
Kofman sanoo, ettei halua puhua Ukrainan puolesta siitä, mikä olisi riittävää.
Hän on kuitenkin kollegoineen aiemmin hahmotellut sitä, miltä Ukrainan turvallisuutta takaava tai pelotejoukko voisi näyttää.
Hänen mukaansa Ukrainan turvaksi tarvittaisiin suurin piirtein monikansallinen divisioona, siis 15 000–20 000 sotilasta. Näitä tukisi ilmaoperaatio Nato-maan alueelta. Kun mukaan otettaisiin Euroopasta divisioonassa kiertävät sotilaat, tarvittaisiin sotilaita 45 000-60 000.
Variaatioita voisi olla monenlaisia tehtävien mukaan.
Kofmanista haaste on, että jos Naton jäsenmaat ovat ”kyvyttömiä tai haluttomia” lähettämään tällaisia tai hivenen pienempiä joukkoja, herättää se epäilyksiä.
”Se nostaa esiin joitakin epämukavia kysymyksiä muusta puolustussuunnittelusta Natossa ja vaatimuksista, joita nuo puolustussuunnitelmat asettavat”, Kofman sanoo.
Hän antaa toisin sanoen ymmärtää, että haluttomuus tähän herättäisi kysymyksiä myös oman puolustuksen uskottavuudesta.
Kofman ei halua puhua Ukrainan puolesta siitä, mikä olisi riittävää. Kuva: Juha Salminen / HS
Presidentti Alexander Stubb sanoi lauantain julkaistussa The Guardianin haastattelussa, että Ukrainalle kaavaillut turvatakuut velvoittaisivat sopimuksen allekirjoittaneet eurooppalaiset maat taistelemaan Venäjää vastaan.
”Turvatakuut ovat pohjimmiltaan pelote. Sen pelotteen täytyy olla uskottava, ja jotta se olisi uskottava, sen täytyy olla vahva”, Stubb sanoi lehdelle Helsingissä ennen lähtöään YK:n yleiskokoukseen New Yorkiin.
Viime viikolla Kiovassa Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski puolestaan kyseenalaisti Ukrainska Pravdan mukaan turvatakuut. Hän totesi tiivistäen, että hän ei näe, että mailla olisi halua taistella Venäjää vastaan nyt. Siksipä takuiden uskottavuus on huono: Miksi uskoa, että tällaista halua olisi vastaisuudessakaan.
Helsinki Security Forumin lavalla sunnuntaina osa tutkijoista allekirjoitti tämän ajatuksen.
”Turvatakuissa on ennen muuta kyse takuiden uskottavuudesta, eikö? Joten onko uskottavaa luvata seuraavan sukupolven puolesta mennä sotaan, johon et tällä hetkellä ole halukas lähtemään?” kysyi tutkimuslaitos Randin Venäjä ja Euraasia -tutkija Samuel Charap.
”Se on minusta kysymys, jota länsimaisten hallitusten pitää kysyä ja mielestäni se on oikeutettu kysymys.”
Vanhempi tutkija Nigel Gould-Davies International Istitute for Stategic Studies -tutkimuslaitoksesta totesi, että keskustelu on eräällä tavalla ennenaikaista.
“Miten voimme puhua turvatakuista hypoteettisessa sodanjälkeisessä tulevaisuudessa, kun välitön ja kiireellinen tehtävä on luoda edellytykset, jotka voisivat tuoda kaikki osapuolet neuvottelupöytään. Ja uskon, että olemme kauempana siitä kuin koskaan.”
Helsinki Security Forumiin osallistui myös yhdysvaltalaissenaattori, demokraatti Ruben Gallego.
Hänkään ei pitänyt kaavailtuja turvatakuita uskottavina. Hänestä niin on, koska Yhdysvallat on ilmeisesti presidentti Donald Trumpin johdolla ollut valmis toimimaan vain eräänlaisena Euroopan maiden ja Nato-maiden tarjoamien turvallisuusjärjestelyjen perälautana eikä siis itse varsinaisessa fyysisessä roolissa.
”En usko, että se realistisesti toimii. Ja se ei luo luottamusta, jonka me mielestämme tarvitsemme, Eurooppa tarvitsee ja tarvitsemme kaikki juuri nyt tuodaksemme tämän jonkinlaiseen päätökseen.”