Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Pohjois-Espoossa joukkoliikennettä käyttävän Kaisa Rannantien työmatka kestää kolme tuntia päivässä.
Rannantien lapsen tuleva esikoulu on viiden kilometrin päässä, mikä voi viedä äidiltä jopa neljä tuntia päivässä.
HSL karsi elokuussa Pohjois-Espoon bussilinjoja miljoonan euron edestä säästösyistä.
Espoolaisella Kaisa Rannantiellä menee työmatkoihin puolitoista tuntia suuntaansa. Ensin Espoon Niipperistä bussilla kauppakeskus Jumboon, sieltä toisella bussilla toimistolle Helsingin Lintulahteen.
Kotoa täytyy lähteä puoli seitsemältä. Päiväkoti avaa kuitenkin vasta puoli kahdeksalta. Siksi Rannantie tekee neljä päivää viikosta etätyötä.
”Voin käydä työpaikalla ainoastaan päivinä, jolloin en vie lasta päivähoitoon. Kahdeksan tunnin työpäivän ja kolmen tunnin työmatkojen sovittaminen varhaiskasvatuksen aukioloon on mahdotonta”, Rannantie sanoo.
Perhe ei edes yritä sinnitellä ilman autoa. Rannantien puoliso Sami Suoste kuitenkin tarvitsee sitä vuorotyössään, joten Rannantien on pärjättävä ilman.
”Aika monella täällä on kaksi autoa, ja kyllähän se helpottaa arkea.”
Kaisa Rannantie hyvästelee vuorotyöhön lähtevän puolisonsa Sami Suosteen. Suoste tarvitsee työssään autoa, joten Rannantie yrittää pärjätä ilman. Kuva: Mika Ranta / HS
Esikoisen pitäisi pian aloittaa esikoulu. Alueen ainoaan ruotsinkieliseen kouluun on viitisen kilometriä ja kymmenen minuutin automatka.
Jos oikein hyvin käy, saattaa julkisilla ehtiä paikalle 25 minuutissa – vartti kävelyä ja kymmenen minuutin bussimatka. Suoria vuoroja kulkee kuitenkin päivässä vain pari. Muina aikoina viiden kilometrin matka kestää esimerkiksi 45 minuuttia suuntaansa ja vaatii vähintään yhden bussin vaihdon.
”Viiden kilometrin saattomatkaan kuluu vanhemmalta pahimmillaan kolmesta neljään tuntia päivässä.”
Koulukyytejä ei eskarilaiselle järjestetä.
”Pyöräilykään ei tule kyseeseen, koska koulun läheisyydessä ei ole kevyen liikenteen väyliä ja autot ajavat lujaa huonokuntoisella tiellä”, Rannantie sanoo.
HSL on kysellyt asukkaiden toiveita bussilinjoista. Suoraa bussilinjaa Niipperistä Helsinkiin on toivottu, muttei saatu.
”Bussit kiertelevät ympäri Vantaata ja koluavat kaikki niemennotkot. Matka kestää puolitoista tuntia. Ymmärrän, että kustannussyistä yhdistetään linjoja, mutta se pidentää matka-aikoja.”
Rannantie huomauttaa, että hänen asiansa ovat kuitenkin hyvin. Kivenheiton päässä sijaitsevaa Niipperintietä kulkee useampikin bussilinja ja esimerkiksi lähikauppaan pääsee järkevästi.
”Kalajärvelle pääsee hyvin, siitä eteenpäin liikkuminen vaikeutuu huomattavasti. Lahnukseen menee nykyään busseja ruuhka-aikojen ulkopuolella kerran tunnissa tai ei ollenkaan.”
Rannantietä harmittaa, että Etelä-Espoo on saanut metron, mutta Pohjois-Espoo ei oikeastaan mitään.
”Eihän metro hyödytä meitä mitenkään, emmekä ole edes kovin lähellä junaa. Tuntuu, että Espoo on unohtanut tämän pohjoispuolen olemassaolon.”
Rannantien ja Suosteen toinen lapsi syntyy lokakuussa. Rannantie ei tiedä, koska käy seuraavan kerran lähikauppaa kauempana. Viimeisillään raskaana tai vastasyntyneen kanssa ei tee mieli istua tuntikausia bussissa. Kuva: Mika Ranta / HS
Onko Pohjois-Espoo unohdettu? Viime kuussa HSL lakkautti ja yhdisteli linjoja sekä vähensi vuoroja melkein miljoonan euron edestä.
HSL:n talous on hataralla pohjalla. Kunnat eivät halunneet maksaa enempää eikä lippujen hintaa haluttu nostaa. Päätettiin siis leikata.
Päätöksen tekivät HSL:n yhtymäkokous sekä HSL:n hallitus, jossa istuu myös espoolaisia edustajia.
Kaupunginvaltuutettu Maria Rajala (sd) oli mukana leikkauksista päättäneessä hallituksessa mutta äänesti päätöstä vastaan.
”Ymmärrän HSL:n talouspaineet, ja kunnat ohjaavat vahvasti säästämään. Pohjois-Espooseen tämä osui muun muassa siksi, että matkustajia on monia muita alueita vähemmän.”
Silti hänen mielestään oli huono idea leikata sieltä, missä palvelu oli jo valmiiksi heikompaa.
Rajala ja tuolloin HSL:n hallituksessa istunut Heli Halava (vihr) yrittivät palauttaa leikkausehdotusta valmisteluun, mutta tuloksetta. Palaute on ollut kriittistä.
”Kouluyhteydet on pääosin turvattu, mutta koulusta harrastuksiin ei enää pääse. Jos oppilas on muualla kuin lähikoulussa, on vanhempien pitänyt ruveta kuljettamaan häntä autolla kouluun.”
Päätös Pohjois-Espoon linjojen lakkauttamisesta piti tehdä ennen kuntavaaleja, mutta se siirrettiin vaalien jälkeiseen aikaan. Siirtoa esitti kolmas espoolainen jäsen, kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho.
Sdp:n Rajala ja vihreiden Halava syyttivät kokoomusta vaalikikkailusta.
”Pöytääminen on puhdas vaalitemppu, jotta ei tarvitse päättää asioista juuri ennen vaaleja”, he kirjoittivat.
Laihon mukaan kyse ei ollut kikkailusta.
”Esitin pöytäämistä, koska halusin lisäselvityksen siitä, miten muutokset vaikuttavat koululaisten koulumatkoihin ja harrastuksiin. Piti myös tarkistaa, että vuorovälit olivat riittävät. Näihin saatiinkin tarkennuksia ja pieniä parannuksia”, Laiho sanoo.
Laiho kertoo, että elokuun muutosten jälkeen palautteita on tullut vain pari.
”Ne ovat liittyneet Niipperin seudun linjamuutoksiin. Kävelymatkat pitenivät tai tuli vaihtoja. Toisaalta monilla yhteydet Leppävaaraan paranivat”, hän sanoo.
Laiho äänesti lakkautuspäätöksessä tyhjää.
HSL:n hallitus on sittemmin vaihtunut. Uusi edustaja Peppi Seppälä (vihr) kritisoi tapaa, jolla HSL:n kalliit raidehankkeet maksatetaan asiakkailla.
”Missään muualla käyttäjä ei joudu maksamaan raidehankkeita. Raiteiden ympärillä maan arvo nousee, ja kiinteistöveron kautta saadaan lisätuloja, jotka käytetään raiteiden maksuun. Tällaisia laskelmia tehtiin esimerkiksi Tampereen ratikassa.”
Uudessa HSL:n hallituksessa istuu varajäsenenä myös pohjoisespoolainen kaupunginvaltuutettu Simon Elo (kok).
”HSL ei ole salaillut, että leikkausten syynä olivat säästöt”, hän kertoo.
Häntä ihmetyttää, ettei Pohjois-Espooseen ole vielä suunniteltu uusia linjoja.
”Sinne kaavoitetaan lisää asuntoja. Kalajärven väestö voi kolminkertaistua parissakymmenessä vuodessa. Sitä ei ilmeisesti mitenkään oteta huomioon”, hän sanoo.
Elon mukaan Pohjois-Espoossa vähennetään linjoja, koska matkustajia on verrattain vähän ja ihmiset käyttävät yksityisautoja. Toisaalta linjojen vähentäminen lisää autoilua entisestään.
”Muna vai kana -ilmiö”, hän sanoo.
Autotonta päivää vietetään 22.9.