Suomalaisten työnantajien kanta on suorastaan nolo etenkin Ruotsin kollegoihin verrattuna. Tutkimuksen mukaan suomalaiset työnantajat eivät ole kiinnostuneita lisäämään palkka-avoimuutta tai poistamaan tuloeroja.
Palkkatasa-arvo, palkka-avoimuus ja palkkaongelman tunnustaminen eivät tunnu kiinnostavan suomalaisia työnantajia, paljastaa SD Worxin teettämä laaja kansainvälinen kyselytutkimus.
Suomessa vajaa 16 prosenttia työnantajista kertoi tavoittelevansa tuloerojen poistamista. Euroopan tasolla vastaava luku oli 29,4 prosenttia.
Tutkimuksen mukaan Suomi on jäänyt muuta Eurooppaa selvästi jälkeen myös palkka-avoimuudessa.
Kun eurooppalaisista työnantajista 52,3 prosenttia kertoi tavoittelevansa palkka-avoimuuden lisäämistä, suomalaisista työnantajista vastaavaan kertoi pyrkivänsä vain 39 prosenttia.
Esimerkiksi Ruotsissa palkka-avoimuuden lisäämistä tavoitteli 50,6 prosenttia työnantajista.
Ruotsi asettaa Suomen noloon valoon myös palkkaongelmien myöntämisessä.
Ruotsissa 42,6 prosenttia työnantajista myöntää avoimesti, että miesten ja naisten välillä on palkkaeroja. Suomessa saman ongelman tunnustaa 26,3 prosenttia työnantajista.
Euroopan keskiarvo asiassa oli 35 prosenttia.
– Ruotsalaiset työnantajat ovat rohkeampia tunnustamaan tosiasiat. Suomessa moni työnantaja väittää, ettei ongelmaa ole, vaikka se selvästi on olemassa, SD Worxin Suomen maajohtaja Mikko Uotila sanoo tiedotteessa.
Uotila toteaa, että sen lisäksi, että ongelma tunnustetaan Ruotsissa Suomea avoimemmin, Ruotsi myös tekee enemmän konkreettisia toimenpiteitä ongelman kitkemiseksi.
Pian suomalaisilla työnantajilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin avoimuus.
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi astuu voimaan kesäkuussa 2026. Kaikkien yli 100 henkeä työllistävien yritysten on direktiivin mukaan raportoitava jatkossa säännöllisesti palkkaeroista. Lisäksi työntekijöillä on oikeus saada tietää samanarvoista työtä tekevien kollegoidensa keskipalkat sukupuolen mukaan eriteltynä.
– Direktiivi tulee olemaan osin shokkihoito suomalaisille työnantajille. Monet joutuvat ensimmäistä kertaa kertomaan, että he maksavat samasta tehtävästä eri palkkoja, Uotila arvioi tiedotteessa.
Tiedot perustuvat SD Worxin teettämään kansainväliseen tutkimukseen, johon osallistui lähes 6 000 HR-päättäjää ja 16 000 työntekijää 16 eri Euroopan maasta.