Suomen olisi oman kansainvälisen uskottavuutensa ja turvallisuutensa vuoksi ollut viisasta tunnustaa Palestiinan valtio YK:ssa tällä viikolla.
Tätä mieltä ovat Ylen haastattelemat tutkijat Timo Miettinen ja Katariina Mustasilta.
Suomi ei ole nyt samassa viiteryhmässä kuin Ranska, Britannia, Kanada ja Australia, jotka kaikki tunnustavat Palestiinan YK:n yleiskokouksen yhteydessä.
– Suomen tunnustamisen kannalta olisi varmasti parempi, että rintama olisi mahdollisimman laaja ja siinä olisi isoja maita mukana. Nyt tämä ehto on täyttymässä, jolloin edellytyksiä tunnustamiselle mielestäni olisi, sanoo akatemiatutkija Miettinen Helsingin yliopistolta.
Yhdysvallat ja Israel vastustavat Palestiinan tunnustamista. Jos Suomi olisi tunnustanut Palestiinan nyt, se olisi voinut tehdä sen eräänlaisessa isompien maiden tarjoamassa tuulensuojassa.
Suomen tunnustus olisi voinut jäädä vaille suurempaa kansainvälistä huomiota – samaan tapaan kuin pienten Portugalin, Belgian, Luxemburgin ja Maltan, jotka kaikki tunnustanevat Palestiinan näinä päivinä isompien valtioiden vanavedessä.
– Jos oletetaan, että Yhdysvallat tai Israel asettaisi jonkinlaisia vastatoimia, niiden todennäköisyys pienenisi, kun huomio jakautuu laajemmalle rintamalle eikä vain yksittäiseen maahan, Miettinen sanoo.
– Puhtaasti turvallisuuspoliittisista syistä ajatellen se selkänojan laajuus on keskeinen argumentti, joka puoltaa tunnustamista nimenomaan tässä hetkessä.
Suomi voisi joutua myöhemmin silmätikuksi
Samoilla linjoilla on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Hänen mukaansa Palestiinan tunnustaminen nyt olisi noudattanut Suomen perinteistä ulkopoliittista linjaa toimia yhdessä muiden läheisten maiden kanssa – vaikkakin Yhdysvallat merkittävänä maana olisi ollut vastapuolella.
– Tässä aallossa Suomen mahdollinen negatiivinen näkyvyys voisi olla pienempää, koska se jakautuisi suuremmalle porukalle, Mustasilta sanoo.
Jos esimerkiksi Suomen seuraava hallitus päättää tunnustaa Palestiinan valtion, teko ei mitä todennäköisimmin tapahdu osana laajaa kansainvälistä tunnustamisten aaltoa, koska sellainen hetki on käsillä nyt.
Myöhemmässä vaiheessa Suomi tekisi tunnustamisen todennäköisesti yksin tai samanaikaisesti joidenkin pienempien eurooppalaismaiden kanssa. Riski joutua Yhdysvaltojen ja Israelin silmätikuksi olisi silloin suurempi. Tämä on Suomelle nykyisessä turvallisuustilanteessa huomionarvoista.
Pienenä maana hyökkäyssotaa käyvän Venäjän vieressä Suomi nojaa turvallisuudessa Yhdysvaltoihin sekä kahdenvälisesti että osana sotilasliitto Natoa. Myös Israelin suhtautumisella on väliä, sillä Suomi on ottamassa käyttöön valtavan, Israelilta ostetun ilmapuolustusjärjestelmän.
Katso alla olevalta videolta, miten Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu torjuu Palestiinan tunnustamisen:
Tutkijat: Suomen uskottavuus kokee kolauksen
Nopeasti muuttuvaa tilannetta niin Euroopan turvallisuudessa kuin Israelin ja Palestiinan konfliktissa on vaikea ennustaa kovin pitkälle.
Tämän hetken suurin riski Palestiinan tunnustamatta jättämisessä on tutkijoiden mukaan se, että Suomen uskottavuus kansainvälisessä politiikassa voi heiketä. Vaikka tunnustaminen on paljolti symbolinen ele, sellainen on myös tunnustamatta jättäminen.
– Keskeisin kysymys on se, haluaako Suomi olla tässä rintamassa mukana hakemassa aktiivisesti ratkaisua, vai menevätkö muut näkökohdat pyrkimyksen edelle, Miettinen sanoo.
– Näyttää siltä, että tämä on Suomelle enemmän sisäpoliittinen kysymys kuin osa ulkopoliittista kokonaisharkintaa.
Miettinen muistuttaa, että Israelin ja Palestiinan välinen konflikti kiinnostaa globaalin etelän maita paljon enemmän kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Ne näkevät etenkin Israelin käymän sodan ja miehityksen merkkeinä siitä, miten kansainvälinen sääntöperusteinen järjestelmä on uhattuna.
Palestiinan kysymys koetaan nyt kansainvälisesti niin merkittäväksi, että Suomen jättäytyminen ”historian väärälle puolelle” akuutissa kriisitilanteessa voi tutkija Mustasillan mukaan vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi mahdollisuuksiin tulla valituksi YK:n turvallisuusneuvostoon. Suomi pyrkii turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuonna 2028.
Kun yhä suurempi joukko länsimaita tunnustaa Palestiinan, Suomen asema näyttää Mustasillan mukaan ”vähintäänkin kiusalliselta”. Gazan inhimillisen hädän vain kasvaessa nykyhetkeä vaikuttavampaa hetkeä tunnustaa Palestiinaa on hänen mukaansa vaikea kuvitella.
– Jos mietitään Suomen ulkopoliittisten tavoitteiden ja arvojen näkökulmasta, vaikuttaa hassulta ja oudolta, että emme ole porukassa, joka asemoi itsensä kahden valtion mallin ja rauhan tien hengissä pitämisen kannalle, Mustasilta sanoo.