Budjetti|Hallitus ei kuitenkaan tehnyt päätöstä sunnuntailisien leikkaamisesta tai loppiaisen ja helatorstain muuttamisesta työajaksi. Myös ylityökorvauksien leikkausta pohdittiin.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Hallitus pohti budjettiriihessä arkipyhien poistamista ja ylityökorvausten leikkaamista, mutta päätöksiä ei tehty.
Valtiovarainministeriön budjettiosaston muistioissa varoitettiin uudistusten toteuttamisen hankaluudesta ja vähäisistä lyhyen aikavälin vaikutuksista.
Muutokset vaatisivat työehtosopimusten uudistamista, joista monet ovat voimassa vuoteen 2027 tai 2028.
Hallituksen syyskuun alun budjettiriihessä pohdittiin muun muassa arkipyhien eli helatorstain ja loppiaisen muuttamista työajaksi sekä sunnuntai- ja ylityökorvauksien leikkaamista.
Mikään näistä ei kuitenkaan toteutunut.
Valtiovarainministeriön maanantaina julkaisemista tausta-aineistoista selviää, että ministeriön budjettiosaston rakenneyksikkö oli tehnyt arkipyhistä sekä sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaamisesta taustamuistiot. Muistioissa varoitetaan, että uudistukset voivat olla hankalia toteuttaa ja niiden vaikutukset ainakin lyhyellä aikavälillä olisivat vähäiset.
Helatorstai ja loppiainen ovat kansallisia juhlapäiviä. Jos kyseisinä päivinä tehdään töitä, siitä tulee lain mukaan maksaa 100 prosentilla korotettua palkkaa.
Helatorstai ja loppiainen määritellään kansallisiksi juhlapäiviksi kirkkolaissa. Kirkkolaki ei kuitenkaan säädä kyseisten päivien vaikutuksesta työaikaan, vaan niiden vaikutus työaikaan määräytyy pääsääntöisesti työaikalain sekä työ- ja virkaehtosopimusten kautta.
Lyhyellä aikavälillä arkipyhien muuttamisen vaikutuksen jäisivät muistion mukaan vähäisiksi, koska valtaosa palkansaajista on työ- ja virkaehtosopimusten piirissä. Suuri osa niistä on voimassa vuoteen 2027 tai 2028.
Muistion mukaan uudistuksen vaikutuksia saattaa heikentää myös se, että muutokset arkipyhien työaikoihin ja korvauksiin mahdollisesti korvattaisiin muualla työ- ja virkaehtosopimuksissa. Työntekijät vaatisivat siis korvaukseksi arkipyhien menettämisestä suurempia palkankorotuksia.
Muistion mukaan yleisesti ottaen voi todeta, että helatorstain ja loppiaisen muuttaminen työajaksi lisäisi vuotuista työpanosta ja sitä kautta kasvattaisi bruttokansantuotetta ja verotuloa.
Edellisen kerran arkipyhien poisto oli esillä Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana, jolloin valmisteltiin helatorstain ja loppiaisen muuttamista palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä. Ehdotus ei kuitenkaan toteutunut.
Suomen Yrittäjät esitti kesäkuussa Suomen puolustusmenojen rahoittamista arkipyhien määrää karsimalla. Tuolloin työministeri Matias Marttinen (kok) sanoi, että hallitus ei aio tehdä arkipyhiin Suomen Yrittäjien esittämiä muutoksia.
”Tämä asia ei sisälly hallituksen sopimaan ohjelmaan ja sen takia tätä asiaa ei myöskään valmistella”, Marttinen sanoi kesäkuussa Ylellä. Marttisen esikunnasta kerrottiin maanantaina, että työministeri ei ollut tehnyt asiasta aloitetta myöskään budjettiriiheen.
Joka tapauksessa valtiovarainministeriön budjettiosasto oli tehnyt budjettiriiheen 13. elokuuta 2025 päivätyn muistion loppiaisen ja helatorstain muuttamisesta työajaksi.
Myös Elinkeinoelämän keskusliitto on toivonut arkipyhistä luopumista.
Budjettiosasto teki muistion myös sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaamisesta. Myös tämän toimen vaikutus tulisi viipeellä, sillä muutokset pitäisi siirtää työehtosopimuksiin.
Sunnuntai- ja ylityökorvauksista säädetään työaikalaissa. Korvauksista voidaan sopia yrityksissä toisin myös työntekijän asemaa heikentäen, mikäli korvauksista sopiminen on jätetty paikallisesti sovittavaksi valtakunnallisessa työehtosopimuksessa.
Työaikalain mukaan sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu eli kaksinkertainen palkka. Vuorokautisesta ylityöstä on maksettava lain mukaan 50 prosentilla korotettu palkka kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta ja niitä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Ylityökorvausta maksetaan tehdystä työajasta, joka ylittää laissa säädetyn säännöllisen työajan. Ylityötä voidaan tehdä vain työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella.
Sunnuntaikorvausta maksetaan sunnuntaina teetettävästä työstä. Työehtosopimuksiin on usein kirjattu, että myös arkipyhiltä maksetaan sunnuntaikorvausta vastaava korvaus, mutta tämä ei perustu työaikalain vaatimuksiin.
Hallitus pohti budjettiriihessä sunnuntaikorvauksen leikkaamista 100 prosentista 75:een. Ylityökorvaukset olisivat alentuneet siten, että jatkossa maksettaisiin joko 25 tai 50 prosentilla korotettua palkkaa.
Ministeriön muistiossa tehdyn karkean arvion mukaan palkat olisivat enimmillään voineet pienentyä 0,86 miljardilla eurolla, mikä vastaisi noin 0,8 prosenttia palkkasummasta. Tämä enimmäismäärä olisi toteutunut vain siinä tapauksessa, että muutokset olisi onnistuttu viemään sellaisinaan työehtosopimuksiin, mitä muistiossa pidettiin epätodennäköisenä.