Teatteriohjaaja Juha Hurme muistelee Tomi Alataloa lämmöllä. Kerran Alatalo pelasti hänen henkensä.
Näyttelijä Tomi Alatalo oli aloitekykyinen, lempeä, lahjakas ja huumorintajuinen ihminen. Näin häntä kuvailee läheinen yhteistyökumppani ja ystävä, teatteriohjaaja Juha Hurme.
Alatalo kuoli sunnuntaina 44 vuoden iässä äkilliseen sairauskohtaukseen. Hurme, 66, kuuli asiasta sunnuntaiaamuna omaisilta. Hän kertoo, ettei uutiseen ollut pystynyt varautumaan mitenkään.
Kaksikko oli vasta hiljattain syyskuun alussa ollut Lapin Muotkatunturilla vaeltamassa. Hurme oli järjestänyt yhteistyössä Alatalon kanssa Pro Fauna et Flora -festivaalin, jossa Alatalo toimi Franz Kafkan Pesä -päänäytelmän esittäjänä.
Festivaali järjestettiin elokuun viimeisenä lauantaina.
– Se jäikin Tomin viimeiseksi ensi-illaksi.
Festivaalin jälkeen kaksikko jäi Lappiin vaeltamaan. Alatalo vaikutti Hurmeen mukaan olevan huippukunnossa.
– Teimme yli viikon vaelluksen rankoissa maastoissa. Hän oli huippukuntoinen. Tämä oli täysin ennakoimaton tapaus, Hurme sanoo.
Hurmeen mukaan Alatalo tykkäsi ”palloilla metsissä ja rämpiä joissa”. Vaellus ja luonnonsuojelu yhdistivät kaksikkoa.
Kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Hurmeen mieleen on painunut yksi koettelemus, joka lähensi Alataloa ja Hurmetta entisestään.
Elettiin vuotta 2012, kun Hurme ja Alatalo päättivät lähteä yhdessä vaeltamaan 55 kilometrin pituisen Hetta–Pallas-reitin Pohjois-Lapissa.
– Kävelimme kohti ekaa yöpaikkaa, ja jouduimme kiimaisen urosporon yllättämiksi. Taistelimme hengestämme tunnin ajan, Hurme kertaa.
Tilanne sattui keskellä suota, jossa miehet eivät päässeet mihinkään pakoon.
– Se oli semmoinen iso alfauros ja kävi rajusti kimppuun, Hurme kuvailee.
Poro hyökkäsi ensin Hurmeen kimppuun, jolloin mies lensi metrien matkan suohon.
– Sitten se niittasi minut sarvilla sinne suohon. Tomi pelasti minut kiskomalla sen pois päältäni, jolloin se riepotti Tomia pitkin suota. Sen jälkeen sain Tomin siltä irti, ja sitten se poro jahtasi minua vielä puolen tunnin ajan.
Alatalo pääsi kiipeämään pieneen näreeseen ja antoi neuvoja Hurmeelle, kunnes tilanne rauhoittui.
– Tuossa oli yksi yhdistävä tekijä, että oli armoton kamppailu. Äkkiä me opimme nauramaan sille, mutta tämä oli ehkä sellainen raisu homma, mikä yhdisti meitä.
Tomi Alatalo kuoli sunnuntaina 21. syyskuuta. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Hurme lisää, että tilanteesta selvittiin erinomaisella yhteistyöllä. Samanlaisella yhteistyöllä, jota Hurme on tottunut näkemään toimiessaan Alatalon kanssa teatterimaailmassa.
– Hänen kanssaan oli helppo tehdä teatteritöitä, koska hän keksi kaikki omat ratkaisunsa itse, Hurme kuvailee ja lisää:
– Teatteri on aina enemmän tai vähemmän yhteistyötä, ja hän auttoi kaikkia muitakin löytämään oman juttunsa. Sain yli kahden vuosikymmenen ajan vauhtia omiin töihini hänen lahjakkuudestaan.
Hurmeen mukaan Alatalolla oli paljon ystäviä. Hän kuvailee, että Alatalon ammattitaitoon sisältyi saumattomana osana valtava viisaus ja lempeys.
Hurmeen ja Alatalon tiet kohtasivat ensimmäisen kerran yli 20 vuotta sitten, kun Alatalo opiskeli Kokkolassa teatteri-ilmaisun ohjaajaksi.
Hurme huomasi heti, että Alatalo oli täsmälleen sellainen ihminen, jota hän tarvitsee omassa taiteessaan. Siitä alkoi kaksikon ainutlaatuinen yhteistyö.
– Olin siellä opettamassa. Se oli selvä peli, että ruvetaan tekemään yhteistyötä, Hurme kertoo.
– Hänellä oli sellaista monilahjakkuutta. Hän oli hyvä liikkumaan ja tanssimaan, sitten hän oli muusikko, lauloi täysin puhtaasti mutta myös soitti. Hän oli kitaristina ja basistina etevä.
Lisäksi Alatalolla oli Hurmeen mukaan mahtava huumorintaju.
– Luulen, että meillä oli aika samansuuntaisia ajatuksia tästä maailmasta. Sellainen sydänystävyys lähti solmiutumaan siitä. Häntä ei myöskään haitannut se, että olen häntä yli 20 vuotta vanhempi.
Hurme lisää, etteivät he koskaan puhuneet teatterista keskenään.
– Me vain teimme sitä. Se on jotenkin hyvä merkki teatteri-ihmisissä, jos he eivät puhu siitä. Meillä oli parempia puheenaiheita Tomin kanssa.
Alatalo jää Hurmeen mieleen ihmisenä, jonka tekoja ohjasi pyrkimys hyvään.
– Hänellä oli tiukat mielipiteet ja erinomaiset perustelut kysymyksiin oikeasta ja väärästä. Hän hoiti hyvyydellä asioita tässä maailmassa, Hurme muistelee.
Tällä hetkellä Hurmeen ajatukset ovat Alatalon läheisissä.
– Toivon Tomin puolisolle, vanhemmille ja omaisille ihan valtavasti jaksamista.