EU:n uusin pakotepaketti iski sota-aikanakin Venäjän-kauppaa käyneeseen Turvanasta-yhtiöön, jonka osaomistaja on ministeri Adlercreutzin puoliso.
Venäjän-kaupallaan kohua aiheuttaneen turkulaisen Turvanasta-yhtiön idänbisnes on kesällä kohdannut nopean lopun.
20. heinäkuuta voimaan tuli EU:n 18. pakotepaketti, joka kieltää alumiinitavaroiden viennin Venäjälle. Kieltolistalla ovat siten myös alumiiniset rengasnastat, joita 150 ihmistä työllistävä Turvanasta on vienyt Venäjälle suuria määriä.
Viime vuoden tilinpäätöksen mukaan Turvanastan liikevaihdosta 88 prosenttia tuli Euroopan unionin ulkopuolelta, tiettävästi lähinnä Venäjältä. Tilinpäätöksessä Venäjä oli yhtiön ainoa nimeltä mainittu ”tärkeä markkina-alue”.
Yksi Turvanastan nastoja käyttänyt venäläinen asiakas näyttää olleen Icon Tyres eli venäläisittäin Aikon Šina -yhtiö. Se on entinen Nokian Renkaat, jonka venäläinen öljyjätti Tatneft osti sodan alettua.
Yhtiöllä on suuri rengastehdas Pietarin lähellä. Venäjän valtion serfiointi- ja vastaavuusrekisterin mukaan Icon Tyres haki vielä viime huhtikuussa sertifioinnin Turvanastan nastoille.
Turvanastan toimitusjohtaja Mikko Salakari ei vastannut IL:n kysymykseen siitä, oliko Icon Tyres Turvanastan asiakas.
Laillinen muuttui laittomaksi
Heinäkuun pakotepakettiin asti nastojen myyminen Venäjälle oli täysin laillista.
Kysymyksiä herätti kuitenkin kaupanteon moraalinen puoli.
Marraskuussa 2024 Yle kertoi alumiinin viennin Suomesta Venäjälle kaksinkertaistuneen hyökkäyssodasta huolimatta. Tilastolukuja oli Ylen mukaan kasvattanut erityisesti Turvanastan nastavienti.
Mikko Salakarin mukaan yrityksellä ei ollut mahdollisuutta varmistaa sitä, mihin nastat päätyivät.
– Ainoa tapa varmistaa Venäjän-viennin loppuminen olisi sulkea tehdas ja lopettaa yritystoiminta kokonaan, hän sanoi.
Nyt nastojen vienti Venäjälle on virallisesti kiellettyä ja laitonta. Voiko seurauksena siis olla toiminnan loppuminen?
– Tähän kysymykseen en ota julkisesti kantaa, kirjoittaa Salakari sähköpostitse IL:lle.
Ministerin puoliso osaomistajana
1960-luvulla perustetun Turvanasta-perheyhtiön Venäjän-bisnes nousi ensimmäisen kerran otsikoihin syyskuussa 2023, kun Ilta-Sanomat kirjoitti aiheesta.
Tuolloin Turvanasta perusteli Venäjän-kauppaa sillä, ettei yhtiö voinut lopettaa vientiä vuoden loppuun asti kestäneiden toimitussopimusten vuoksi.
Vienti kuitenkin jatkui ja kasvoi tämän jälkeenkin.
Ilta-Sanomat paljasti myös, että tuolloin Eurooppa- ja omistajaohjausministerinä olleen nykyisen opetusministerin Anders Aldlercreutzin puoliso ja toimitusjohtaja Mikko Salakarin sisko Ia Adlercreutz oli yhtiön osakas.
Salakari kertoo Iltalehdelle, että Adlercreutz on saanut perintönä ”10 prosenttia sijoitusyhtiön osakkeita, joka välillisesti omistaa Turvanastan osakkeita”. Adlercreutz oli Turvanastan hallituksen jäsen kevääseen 2024 asti.
Osakeyhtiön osakkaat voivat hyötyä omistuksistaan esimerkiksi yhtiön voittovaroista mahdollisesti jaettavina osinkoina.
Salakarin mukaan Ia Adlercreutz ei ole osallistunut yhtiön operatiiviseen toimintaan, eikä ministeri Adlercreutzilla ole mitään tekemistä yhtiön kanssa.
Ia Adlercreutz ei vastannut IL:n yhteydenottoihin.
Sota ei haitannut itävientiä
Tilinpäätöstietojen valossa Turvanastalla on mennyt hyökkäyssodan aikana erinomaisesti.
Vuodesta 2022 liikevaihto kasvoi vuoteen 2024 noin kymmenellä miljoonalla eurolla 40,2 miljoonaan.
Liikevoitto kasvoi vielä voimakkaammin, ja viime vuonna viivan alle jäi 5,3 miljoonaa.
Salakarin mukaan määrällinen vienti Venäjälle ei ole kasvanut, vaan liikevaihdon nousua selittävät raaka-aineiden hinnan nousu ja siitä seurannut myyntihintojen nousu.
Liikevoiton kasvua taas selittävät Salakarin mukaan taitava ostopolitiikka sekä patentti- ja tavaramerkkioikeuksien myyntituotot.
Alumiinin vienti porskutti
Tullitilastojen perusteella Suomen Venäjän-vienti on kutistunut alle kymmeneen prosenttiin sotaa edeltävästä ajasta.
Viejäyhtiöitäkin oli heinäkuussa enää 25, kun heinäkuussa 2021 ennen sotaa viejiä oli 881.
Jäljellä olevasta viennistä kaksi tuoteryhmää on ollut yli muiden. Kaikkein suurin on ollut kuparikivi, ja heti sen jälkeen ovat tulleet alumiinitavarat.
– Nämä kaksi tavararyhmää ovat selvästi kaksi suurinta, ja muu vienti on oikeastaan hyvin pientä, kertoo tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä Tullista.
Alumiinituotteiden euromääräinen myynti kasvoi edelleen voimakkaasti alkuvuonna edellisvuoteen verrattuna, ja niitä vietiin Venäjälle säännöllisesti kuukausittain 3–4 miljoonan euron arvosta.
Yle kertoi aiemmin, että alumiiniviennin reilu kasvu Tullin tilastoissa on johtunut ainakin merkittävässä määrin Turvanastan lisääntyneestä viennistä.
IL ei voinut varmistua Turvanastan vientimääristä, sillä Tulli ei paljasta alumiinituotteiden viejäyhtiöiden nimiä. Syynä on se, että yhtiöitä on enintään kolme.
Salakari puolestaan ei kertonut IL:lle, kuinka suurta Turvanastan Venäjän-vienti on ollut.
Kuparikivi on eräänlainen bumerangi, sillä se syntyy Suomessa Venäjältä tuodun nikkelikiven jalostusprosessissa ja palaa sitten Venäjälle.
Nikkelikivi tuodaan junalla Suomeen oligarkki Vladimir Potaninin omistamalle Norilsk Nickel -yhtiölle Harjavaltaan. Osasta Suomessa jalostettua nikkeliä muodostuu kuparikiveä, joka laivataan takaisin Venäjälle Murmanskiin jatkojalostettavaksi.
Siellä Norilsk Nickel tekee kuparikivestä esimerkiksi kuparilevyjä Aasian-markkinoille.
”Pakotepaketista suuria ongelmia”
Toimitusjohtaja Salakari uskoo, että uusi pakotepaketti tuo suuria ongelmia Suomen ja Euroopan nastateollisuudelle.
Salakarin tulkinnan mukaan pakotteet nimittäin estävät nastojen viennin Venäjän ohella myös tärkeille Aasian-markkinoille.
Suurin osa Turvanastan asiakkaana olevista aasialaisista rengasvalmistajista ei nimittäin hänen mukaansa suostu sitoutumaan Venäjän-kaupan kieltoon, ja ilman tällaista klausuulia Turvanasta ei voi varmistua siitä, ettei tuotteita menisi Venäjälle.
– Yritimme neuvotella lukuisien asiakkaidemme kanssa sopimuksiin klausuulia siitä, että nastoja ei päädy Venäjälle. Tämä ei kuitenkaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta onnistunut, hän kirjoittaa.
Salakarin mukaan vastuu ja riski pakotteiden noudattamisesta jäisivät siten Turvanastalle. Yhtiö voisi saada pakotteiden rikkomisesta miljoonien eurojen yhteisösakon, ja vastuuhenkilöt voisivat joutua rikosvastuuseen.
Venäläisen Tatneft-öljyjätin nykyisin omistama Icon Tyres -rengasvalmistaja haki huhtikuussa Venäjän valtion sertifikaatin Turvanastojen nastoille. Icon Tyres on entinen Nokian Renkaat, joka vetäytyi Venäjältä hyökkäyssodan vuoksi. Ikon Tyres
Voiko nastoja päätyä sotatantereelle?
Hyökkäyssodan oloissa herää kysymys siitä, pystyikö Turvanasta varmasti estämään sen, ettei nastoja päätynyt Venäjällä sotilaallisiin tarkoituksiin käytettyihin autoihin.
Salakari pitää kysymystä aiheettomana.
– Suosittelisin, että toimittaja poistaa tämän kysymyksen listaltaan, hän kirjoittaa sähköpostitse.
Toimitusjohtajan mukaan Turvanastan nastat sopivat vain henkilöajoneuvojen renkaisiin, eivät esimerkiksi kuorma-autoihin tai traktoreihin.
Mutta miten voidaan varmistaa, etteivät esimerkiksi sotilaat käytä kyseisiä henkilöajoneuvoja?
Salakarin mukaan Venäjällä on myynnissä niin paljon uusia ja käytettyjä sotilaskäyttöön sopivia ajoneuvoja, ettei yksinkertaisesti olisi ”loogista tai mitään järkeä” viedä sotaan henkilöautoja.
– Tiedän, ettei tavallisille perheautoille, joissa käytetään henkilöauton renkaita, ole mitään tarvetta tai käyttöä rintamilla eikä logistiikassa. Kyllä kuorma-autot, jakeluautot, bussit, traktorit ja muut erikoisajoneuvot hoitavat nämä tehtävät.
Moscow Times -lehti kuitenkin kertoi kesällä 2024, että henkilöautojen viennistä hyökkäyssotaan oli raportoitu esimerkiksi Burjatiassa, Baškortostanissa ja Permin aluepiirissä.
Siihen kannustaa myös sodan alettua Venäjällä voimaan tullut lakimuutos, joka antoi oikeuden takavarikoida esimerkiksi rattijuoppojen tai kortitta ajaneiden autoja.
Venäjän syyttäjälaitoksen mukaan vuoden 2024 aikana takavarikoituja autoja oli viety Ukrainaan ”sotilaalliseen erikoisoperaatioon” yhteensä yli 600 kappaletta.
Pakotteista haittaa vain EU:lle?
Uudesta pakotepaketista harmistunut Mikko Salakari pitää pakettia nastojen osalta vahingollisena vain Euroopalle.
– Pakotepäätöksiä tehdään nyt isolla pensselillä maalaten arvioimatta riittävän tarkkaan mikä on järkevää ja mikä ei, millä aikaansaadaan vaikuttavuutta ja millä ei.
Salakari ennakoi kylmää kyytiä eurooppalaisille nastavalmistajille ja voittokulkua kiinalaisille, eikä hänen mukaansa Venäjällä myydä pakotteiden ansiosta yhtään nastaa vähemmän.
– Ainoa ero on, että siellä on jatkossa vain kiinalaisia nastoja. Lisäksi Venäjälle on valmistumassa omia nastatehtaita, hän huomauttaa.
Salakari arvioi, että nastojen vientikiellon suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset Euroopassa tulevat olemaan toista tuhatta ihmistä.
– Eurooppalaiset toimijat vain jäävät pois globaalista markkinasta, joka annetaan kultaisella tarjottimella kiinalaisille.
Kaikkia pakotteet eivät haittaa
Suomessa on Turvanastan lisäksi kaksi muuta merkittävää nastavalmistajaa, jyväskyläläinen Tikka Spikes ja turkulainen Scason. Ne eivät jaa Salakarin huolta eurooppalaisen nastavalmistuksen synkistä näkymistä.
– Meillä ei enää ole ollut Venäjän-kauppaa, vaikka historiassa sitä oli paljonkin. Kun ei ole kauppaa, niin pakotteet eivät voi kauheasti vaikuttaakaan, sanoo Scasonin toimitusjohtaja Mikko Arminen.
Samoilla linjoilla on Tikka-Spikes.
– Venäjän-pakotteet eivät vaikuta meihin mitenkään, sillä meillä ei ole enää ollut Venäjän-kauppaa, toimitusjohtaja Juha Rautiainen sanoo.
Hänen mukaansa yhtiöllä ei ole ollut myöskään ollut vaikeuksia sopia asiakkaiden kanssa siitä, ettei nastoja viedä Venäjälle.
Rautiaisen mukaan pakotteet voivat tosin välillisesti kiristää kilpailua, kun Venäjän-kaupan loppuessa läntiset nastavalmistajat kilpailevat jäljelle jäävästä pienemmästä markkinasta.
Pakotteita suurempi ongelma on Rautiaisen mielestä raaka-aineiden ”järkyttävä” hinnannousu.
– Volframin hinta on noussut 80 prosenttia neljän kuukauden aikana, hän kauhistelee.
Itäviennin loppuminen toi lisäbuustia
Tikka Spikesin bisnes näyttää toistaiseksi vain saaneen uutta puhtia Venäjän-viennin loputtua.
Yhtiön liikevaihto kasvoi vuonna 2024 reippaasti yli 22 miljoonaan euron, ja tuloskin kääntyi miljoonia plussalle.
Taustalla ovat Tikka Spikesin omistusjärjestelyt. Yhtiö oli pitkään kansainvälisen Continental-rengasvalmistajan omistuksessa, kunnes Continental keväällä 2023 vetäytyi sodan vuoksi Venäjältä ja myi siellä olleen rengastehtaansa.
Samalla se myi tehdaskaupan myötä tarpeettomaksi käyneen nastavalmistajansa Tikka Spikesin toimivalle johdolle.
– Tämä oli piristysruiske. Pystyimme laajentamaan asiakaskuntaamme, kun emme ole sidoksissa Continentaliin, sanoo toimitusjohtaja Rautiainen.
Pirelli pysyy Kremlin ystävänä
Continentalin lisäksi suuret länsimaiset rengasvalmistajat Michelin, Bridgestone ja Goodyear vetäytyivät Venäjältä hyökkäyssodan vuoksi.
Sen sijaan italialainen Pirelli jatkaa jo 2000-luvulla alkanutta yhteistyötään Venäjällä Kremlille kuuliaisten tahojen kanssa: Venäjän Pirelli-yhtiön osakkaana on suuri valtiollinen Rosteh-teknologiakonserni.
Italian Pirelli omistaa Venäjän-yhtiötä Etelä-Afrikkaan rekisteröidyn tytäryhtiönsä kautta.
Nykyisin Venäjän Pirellin pääjohtaja on venäläinen, mutta kesäkuuhun 2023 asti yhtiötä johti italialainen herttua ja liikemies Aimone di Savoia Aosta, 57.
Venäjän-kauppaa 25-vuotiaasta lähtien tehneellä ja pitkään maassa asuneella di Savoialla on korkean tason suhteita Venäjälle, ja hän on päässyt tapaamaan myös presidentti Vladimir Putinia.
Kreml-myönteisyys näkyy italialaisen emoyhtiön kassassa. Viime vuonna Pirellin myynnistä seitsemän prosenttia eli lähes puoli miljardia euroa kertyi Venäjältä.
”Sota ei näy Venäjällä”
Mikko Salakari kertoo käyneensä Venäjällä aina heinäkuun puoliväliin asti aktiivisesti, lähes viikoittain.
– Talous kasvaa edelleen Venäjällä, eikä tavallisen kansan keskuudessa sota näy mitenkään arjessa. Siellä menee osalla ihmisistä paremmin kuin koskaan ennen.
Venäjällä työttömyys todellakin on historiallisen alhainen muun muassa sen vuoksi, että suuri joukko miehiä on rintamalla, kuollut tai haavoittunut. Palkat ovat nousseet erityisesti työvoimapulan ja inflaation vuoksi nopeasti.
Suomen Pankin mukaan Venäjän talouskehityksen kokonaiskuva on kuitenkin synkkä, sillä esimerkiksi bruttokansantuote kasvoi heinäkuussa enää 0,4 prosenttia.
Sotataloudessa elävällä Venäjällä kireä rahapolitiikka ja korkeat luottokorot näivettävät investointihaluja, ja yrityksistä jo 30 prosenttia on tappiollisia.
Aurinkoisempaa on lähinnä vain sotaan kytkeytyvillä toimialoilla. Esimerkiksi muiden kuljetusvälineiden kuin autojen tuotanto kasvoi heinäkuussa lähes 50 prosenttia vuotta aiemmasta.