HS-analyysi|Kristillisdemokraatit vastustavat alkoholilain muuttamista, mutta tuskin ovat valmiita jättämään hallitusta suhteellisen pienen kiistan vuoksi.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Hallituksella on kiista alkoholin etämyynnin vapauttamisesta. Kristillisdemokraatit vastustavat lakimuutosta.
Kristilliset tuskin lähtevät hallituksesta, vaikka asia on heille vaikea. Puolue sai jo hallitusneuvotteluissa oikeuden äänestää alkoholiasioissa omantunnon mukaan.
Kiista koskee kotimaisten ja ulkomaisten yritysten erilaista kohtelua etämyynnissä sekä Alkon asemaa. Ratkaisu löytynee pienellä hienosäädöllä.
Vakava paikka. Se on sanapari, joka on viime aikoina kuultu aika monta kertaa hallituksesta. Näillä sanoilla pääministeri Petteri Orpo (kok) luonnehti syyskuun alussa budjettiriihessä leimahtanutta rasismikiistaa ja sitä seurannutta hallituksen sisäistä pelisääntökeskustelua.
Orpon mukaan ”vakava paikka” koettiin myös heinäkuussa, kun luottoluokitusyhtiö Fitch Ratings laski Suomen luokituksen.
Sama sanapari kuultiin, kun kristillisdemokraattien liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala vaati maanantaina lakiesityksen alkoholilain muuttamisesta pois valtioneuvoston istunnon asialistalta. Laki olisi vapauttanut alkoholin etämyyntiä.
“On vakava paikka”, nimetön kristillisdemokraattien edustaja luonnehti tilannetta Iltalehdessä.
Mutta miten vakava paikka hallituksella tällä kertaa oli?
Iltalehti kertoi perjantaina, että kristillisdemokraatit olisivat väläytelleet jopa eroa hallituksesta. Näin voi olla – ovathan kaikki alkoholin saatavuutta parantavat päätökset kristillisille kovin vaikeita. Mutta olisiko puolue tosiaan valmis lähtemään hallituksesta tämän suhteellisen pienen asian takia?
Tuskin.
Kyse on toki periaatteesta, mutta on vaikea kuvitella kristillisten olevan valmiita siirtymään oppositioon. Poutalakin on vasta päässyt ministeriauton kyytiin.
Soittokierros hallituskumppaneille kertoo, että kiista on ihan todellinen. Mutta hallituskriisistä ei kukaan suostu puhumaan.
Hallituskumppaneiden mielestä kyseessä on vakavahko paikka, jonka uskotaan lutviintuvan suhteellisen helposti. Kukaan ei myönnä kuulleensa, että kristilliset olisivat ääneen uhitelleet hallituksesta lähtemisellä.
Etenkin kun kristilliset sai jo hallitusneuvotteluissa erioikeuden äänestää alkoholiasioissa omantunnon mukaan. Puolueet edustajat voivat siis täysistunnossa äänestää hallituksen esitystä vastaan ilman seuraamuksia.
Kristillisten Mika Poutalan mukaan lakiesityksessä on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin kotimaiset ja ulkomaiset yritykset ovat eriarvoisessa asemassa. Ulkomaiset yritykset voivat jatkossa etämyydä kaikkia alkoholijuomia. Kotimaiset yritykset sen sijaan saisivat toimittaa vain kahdeksanprosenttisia ja sitä miedompia alkoholijuomia.
Toinen ongelma Poutalan mukaan on se, että lakiesitys vaarantaa Alkon aseman. Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjataan, että hallitus ei muuta Alkon kansanterveydellistä tehtävää ja asemaa.
Kristillisdemokraattien mukaan lakimuutos tekisi juuri näin.
Se haluaisikin rajata myös ulkomaisten yritysten etämyynnin kahdeksaan prosenttiin.
Tämä on kuitenkin EU-oikeuden vastaista. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) arvioi maanantaina HS:n haastattelussa, että rajoitus kaatuisi viimeistään EU-komission notifikaatioprosessissa.
Grahn-Laasosen mukaan tätä näkemystä tukee myös Korkeimman oikeuden päätös syyskuun alusta.
Yleisesti ottaen ei tunnu olevan mitään järkeä siinä, että kotimaisten yritysten etämyyntiä rajoitetaan tiukemmin kuin ulkomaisten. Syynä tähän on kuitenkin se, että hallitus pyrkii nimenomaan suojelemaan näin Alkon monopolia.
Koska hallitus ei voi rajoittaa EU-oikeuden perusteella ulkomaisia yrityksiä, se rajoittaa kotimaisia, jotta Alkon asema ei murenisi.
Koska Alkon monopoli koskee vain kotimaan myyntiä, kristillisdemokraattien vaatimus kotimaisten ja ulkomaisten yritysten tasa-arvoisesta kohtelusta tarkoittaisi Grahn-Laasosen mukaan Alkon monopolin murtamista.
”Se olisi hallitusohjelman vastaista eikä varmaan kristillisdemokraattien mieleen”, Grahn-Laasonen sanoi HS:n haastattelussa.
Kristillisdemokraatit vastusti alkoholipolitiikan vapauttamista myös vuonna 2024, kun hallitus esitti kahdeksanprosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myynnin sallimista ruokakaupoissa.
Lakiesityksestä mietinnön tehnyt eduskunnan sote-valiokunta esitti poikkeuksellisesti lakiesityksen hylkäämistä äänin 9–8. Opposition edustajien lisäksi lakiesityksen hylkäämistä kannatti kristillisdemokraattien Päivi Räsänen.
Vaikka sosiaali- ja terveysvaliokunta hylkäsi esityksen, se ei estänyt lain etenemistä. Eduskunnan täysistunnosta esitys meni äänestyksellä suuren valiokunnan käsittelyyn. Se päätyi mietinnössään kannattamaan hallituksen esitystä, mutta sen kristillisdemokraattien jäsen Sari Tanus äänesti yhdessä opposition kanssa mietintöä vastaan. Opposition edustajista keskustan kansanedustaja Mika Lintilä puolestaan puolsi mietintöä.
Lopulta lakiesitys vahvempien alkoholijuomien myynnin sallimisesta hyväksyttiin täysistunnossa äänin 102–80. Kaikki kristillisdemokraattien edustajat äänestivät esitystä vastaan. Oppositiosta hallituksen esitystä kannattivat vihreiden Fatim Diarra ja Atte Harjanne sekä keskustan Mika Lintilä, Antti Kurvinen ja Mikko Savola.
Todennäköisesti nyt nähty “vakavahko paikka” ratkeaa samalla tavalla muutamalla kiepsahduksella. Hallitus tekee mahdollisesti pientä hienosäätöä lakiesitykseen ja antaa sen sitten eduskunnalle.
Kristilliset äänestävät täysistunnossa lakiesitystä vastaan, mikä ei kuitenkaan estä lain läpimenoa. Etenkään jos osa oppositiosta kannattaa esitystä.