Vaikutukset näkyvät välittömästi
Linnavuoren itäisellä kohteella kaivinkone tukki kaikki suojelualueen itäisten ojien haarat eli noin 600 metriä vanhoja ojia. Ojat täytettiin samoilla kaivuumassoilla, jotka niistä on aikoinaan kaivettu. Myös ojissa kasvaneet pienet puut ja ojien päälle kaatuneet lahopuut hyödynnettiin täytteeksi.
”Työt sujuivat oikein hyvin ja vaikutukset näkyvät välittömästi, kun vettä ja kuormitusta ei enää valu alaspäin. Viiden vuoden päästä parin metrin levyistä ojan täyttöä ei välttämättä edes huomaa”, vesi- ja luontoasiantuntija Jarkko Leka Valoniasta kertoo.
Myös Kaarinan kaupungilla oltiin tyytyväisiä ennallistamistöiden lopputulokseen ja niiden vaikutuksiin niin luontoon kuin kaupunkilaisiin.
”Ennallistamistyöt sujuivat vauhdikkaasti, sillä ne valmistuivat yhdessä päivässä. Linnavuoren ennallistaminen tuo hyötyä sekä luonnolle että kaupunkilaisille: se parantaa vedenlaatua, tukee metsäluonnon palautumista ja vahvistaa lähiluonnon arvoa”, ympäristötarkastaja Anne-Marie Tuominen Kaarinan kaupungilta iloitsee.
Linnavuoren ennallistaminen esimerkki EU:n tavoitteista
EU:n ennallistamisasetus astui voimaan viime vuoden elokuussa. Asetuksen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä ennallistamistoimenpiteitä on tehty vähintään 20 prosentilla kaikista maa- ja merialueista. Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma on vasta muotoutumassa, mutta Linnavuoren kaltaiset toimenpiteet ovat oiva esimerkki ennallistamistoimista, joita Suomessa jo tällä hetkellä tehdään.
Linnavuoren esimerkkiä seuraten ennallistamista voidaan parhaimmillaan tehdä yhdessä yli organisaatiorajojen.
“Yhteistyössä on voimaa. Meillä on Suomessa valtavasti ennallistettavia elinympäristöjä eivätkä toimet voi jäädä harvojen harteille. Yhdessä kuntien, muiden järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa voimme toteuttaa yhä suurempia projekteja ja vaihtaa tärkeää osaamista”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen.
Nyt ojituksen seurauksena kärsinyt suoekosysteemi odottaa suolajiston palautumista, turpeen muodostumista ja samalla hiilen sitomisen käynnistymistä.
VALUTA 3 Varsinais-Suomi –hanke on Kaarinan kaupungin, Paimionjoki-yhdistyksen, Valonian ja WWF Suomen yhteisrahoittama hanke, joka on saanut avustusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja Saaristomeren suojelurahastolta.
Teksti: Anni Himberg, Valonia ja Sini Harvo, WWF