Kaivosveroa nostetaan kaivosteollisuuden vastustuksesta huolimatta. Valtio haluaisi myös ottaa entistä suuremman osan veropotista itselleen ja antaa kunnille vähemmän.
Avaa kuvien katselu
Boliden Kevitsan nikkeli- ja kuparikaivos tuotti tänä vuonna Sodankylän kunnalle yli neljän miljoonan kaivosverotulot ja myös yhteisöverotuloja useiden miljoonien edestä. Kuva: Antti Mikkola / Yle
Kaivosyhtiöiden tarmokas lobbaus ei tuottanut tulosta, vaan hallitus pitää kiinni kaivosveron nostosta. Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksensä ensi vuoden talousarvioesitykseksi.
Budjettiesitykseen on kirjattu 70 miljoonan euron lisäys kaivosveropottiin. Se tarkoittaa, että hallitus pitäytyy suunnitelmassa nostaa kaivosmineraaliveroa 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin malmin sisältämän metallin verotusarvosta.
Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela sanoo korotuksen johtavan siihen, että kaivokset luopuvat laajentumissuunnitelmistaan ja lopettavat tuotannon suunniteltua aiemmin.
– Esiintymistä voidaan louhia vain paremmat osat eli sellaista malmia, joka tuottaa niin paljon, että kustannukset pystytään maksamaan. Se tarkoittaa, että kaivoksen elinkaari lyhentyy vuodella tai kahdella.
Kaivosalan etujärjestön mukaan veronkorotus myös heikentää investointiympäristöä ja vaarantaa EU:n tavoitteet paremmasta omavaraisuudesta kriittisten mineraalien suhteen.
Järjestö onkin yrittänyt taivutella hallitusta luopumaan veronkorotuksesta lähestymällä niin pääministeri Petteri Orpoa (kok.), valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps.) kuin muitakin halituspuolueiden puheenjohtajia eli kristillisdemokraattien Sari Essayahia ja RKP:n Anders Adlercreutzia.
Avoimuusrekisterin mukaan etujärjestö on alkuvuoden aikana lobannut ministereitä ja ministeriöitä kaivosmineraaliverosta 12 kertaa.
Kaivosala vastustaa myös kaivosten sähköveron korotusta.
Kaivosyhtiön Keliberin toimitusjohtaja Hannu Hautala sanoi Ylen haastattelussa elokuussa, että hallituksen kaavailema veronkorotus olisi yhtiölle liikaa. Keliberin 800 miljoonan euron litiumhankkeeseen Keski-Pohjanmaalla kuuluu kaivosalueita, rikastamo ja jalostamo.Valtio haluaa kuntien kaivosverokukkarolle
Kaivosvero otettiin käyttöön vuoden 2024 alusta ja ensimmäinen, yli 31 miljoonan veropotti jaettiin tänä vuonna. Kaivoskunnille, kuten Sodankylälle, Kittilälle ja Sotkamolle vero toi yli neljän miljoonan euron tulot kullekin.
Kunta saa kaivosveron tuotosta 60 % ja valtio 40 %.
Talousarvioesityksen mukaan jakosuhdetta aiotaan kuitenkin muuttaa samalla kun kaivosveroa kiristetään. Hallituksen oli maanantaina tarkoitus käsitellä kaivosmineraaliverolain muutosesitystä, jossa valtion osuus veropotista olisi peräti 80 %. Kunnille jäisi siis viidesosa.
Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren kertoo, että esitys jätettiin pöydälle, koska jakosuhdetta halutaan tarkistaa. Esitys on tulossa valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi torstaina.
Kaivosveron korotuksen on määrä astua voimaan vuoden 2026 alusta. Valtion ja kuntien tuloissa veronkorotus näkyy ensi kerran vuonna 2027.
Luonnonsuojeluliitto: Veronkorotus on onnistuminen
Ympäristöjärjestöt ovat kannattaneet veronkorotusta. Suomen Luonnonsuojeluliitto kuvaa päätöstä ympäristöpoliittiseksi onnistumiseksi, joka on oikeudenmukainen ja tärkeä niin kaivostoiminnan kestävyyden kuin valtiontalouden kannalta.
SLL:n mukaan veroa voisi edelleenkin korottaa ja ulottaa sen myös sivukiveen. Se ohjaisi tehostamaan metallien kierrätystä ja vähentäisi neitseellisten aineiden louhintaa.
Kaivosteollisuus ry:n maalaamista synkähköistä tulevaisuudenkuvista huolimatta Suomi näyttää olevan houkutteleva maa kaivosyritysten silmissä. Kanadalaisen Fraser-instituutin selvityksen mukaan Suomi oli viime vuonna koko maailman vetovoimaisin alue kaivosalan investoinneille.
Hallitus ilmoitti muutaman viikon takaisessa budjettiriihessä myös selvittävänsä kaivosverotukseen kokonaan uutta hybridimallia, mihin Kaivosteollisuus suhtautuu myönteisesti.