Ruotsin puolustusvoimat ja poikkeustilanteisiin varautumista koordinoiva virasto MSB ovat laatineet raportin Ruotsin uhkakuvista. Raportti toimitettiin hallitukselle tällä viikolla. Raportissa Kokonaisvaltaisen maanpuolustuksen lähtökohdat 2025–2030 luetellaan seitsemän mahdollista skenaariota, joissa Ruotsiin voidaan hyökätä tai se voidaan ajaa konfliktiin, ja mitä yhteiskunnan on tehtävä valmistautuakseen.

– Puramme ja esitämme tyypillisiä tilanteita, uhkakuvan, joka voi yksinään tai yhdessä vaikuttaa Ruotsiin, sanoo Ruotsin puolustusvoimien komentaja Michael Claesson.

Raportin johtopäätöksiin vaikuttavat Ukrainan sota ja Nato-jäsenyys, ja niissä kuvataan tilanteita, joilla on suuri vaikutus yhteiskuntaan. Uhat kattavat laajan kirjon sotilaallisista hyökkäyksistä kyberhyökkäyksiin ja tiedon häirintään.

Raportin tarkoituksena on, että kansalaisyhteiskunta tietää, millaisiin tilanteisiin sen on varauduttava ja mitä seurauksia niillä voi olla.

– Keskustelemme siitä, mikä on lähtökohta ja mitä sen on suunniteltava. Sitten on purettava, konkretisoitava ja toteutettava tämä riippuen siitä, millainen toimija on kyseessä ja millaisia tehtäviä tällä missäkin tilanteessa on, sanoo MSB:n pääjohtaja Mikael Frisell.

Tällainen lista on:

1. Hybridiuhka
2. Isäntämaatuki
3. Hyökkäys Pohjois-Ruotsiin
4. Hyökkäys Gotlantiin
5. Ilmaisku
6. Vahvistusjoukkoina toimiminen Suomessa
7. Vahvistusjoukkoina toimiminen Baltiassa

Raportista kertova SVT kiinnittää huomiota siihen, että yksi mahdollinen tilanne on nopea hyökkäys Gotlantiin. Toinen on hyökkäys Pohjois-Ruotsissa tai laajat ilmaiskut tiheästi asutuille alueille. Ruotsi voisi myös joutua konfliktiin sitä kautta, että antaa apua liittolaismaille.

Raportissa kolmen kärjessä ovat hybridiuhat, isäntämaatuki ja ilmaiskut. Useiden tilanteiden sanotaan kuitenkin esiintyvän samanaikaisesti.

–  Hybridiuhkat ovat periaatteessa jo täällä, joten sanoisin, että on kiire valmistautua siten, että luomme voimaa, yhteiskunnan kestävyyttä ja pelotetta, sanoo komentaja Michael Claesson.

MSB ja asevoimat tiukentavat myös vaatimuksiaan siitä, miten kansalaisyhteiskunnan tulisi valmistautua. Raportin laatijat haluavat, että Ruotsin kokonaisvaltainen puolustus pystyisi selviytymään vähintään kolmen kuukauden sodasta Euroopassa. Samalla pitäisi pystyä valmistautumaan myös pidempään sotaan. Siviilitoiminnan tulisi selviytyä vähintään kahdesta viikosta pääasiassa omilla resursseillaan.

– Aseellisen hyökkäyksen alkuvaihe on erittäin tärkeä, ja puhumme siitä, että kahden viikon ajan kansallisesti tärkeiden toimijoiden tulisi pystyä selviytymään siitä omin resurssein. Tämä on korkea tavoite, mutta se on välttämätön, kuten olemme nähneet muun muassa Ukrainan sodasta, sanoo Mikael Frisell.

Lapin lennoston komentajan tehtävästä reserviin jäänyt, nykyinen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Lounais-Suomen koulutuspäällikkö, eversti evp Antti Koskela kirjoitti Ruotsin raporista viestipalvelu X:ssa ja kyseli, onko vastaavalla raportille tarvetta myös Suomessa.

Julkiset skenaariolistaukset eivät ole nauttineet Suomessa varauksetonta suosiota vaan herättäneet toisinaan ankariakin vastareaktioita. Kun puolustusministeriön alainen Turvallisuuskomitea teetätti laajalla asiantuntijaverkostolla raportin vaalivaikuttamisesta vuonna 2017, tuolloin toiselle kaudelle pyrkinyt presidentti Sauli Niinistö syytti ministeriön asiantuntijoita ”trollaamisesta”.

Poimintoja videosisällöistämme