Lupaava työpaikka osoittautui huijaukseksi, johon työntekijä hävisi satoja euroja omia rahojaan. Nyt hän haluaa varoittaa muita astumasta samaan loukkuun.

Osa-aikaeläkkeellä oleva Kaisa törmäsi sosiaalisessa mediassa kiinnostavaan työpaikkailmoitukseen. Työ oli osa-aikaista ja sitä tehtäisiin kotoa käsin, joten se vaikutti ihanteelliselta Kaisan elämäntilanteeseen. Lisätienestit olisivat tervetulleita. Niinpä Kaisa päätti vastata ilmoitukseen.

Ansiot jäivät saamatta. Kyseessä oli huijaus, josta Kaisa haluaa nyt varoittaa muita.

– Minulla meni vähän reilut 500 euroa ja se raivostuttaa minua. Soimaan itseäni siitä, mutta tapahtunutta ei voi muuttaa. Sen takia haluan, että ihmiset tulevat tietoiseksi tästä. Meitä on tosi paljon osa-aikaeläkkeellä ja vaikka mitä muita elämäntilanteita, jolloin tällaisiin on tosi helppo haksahtaa. He mainostavat sen niin hyvin siinä alussa, että uskot heitä, Kaisa kertoo.

Kaisa ei esiinny tässä artikkelissa omalla nimellään, mutta hänen henkilöllisyytensä on Iltalehden tiedossa.

– Tällaisia mainoksia tulee paljon esimerkiksi Instagramin stoorit-osiossa. Niissä kysytään, haluatko työskennellä tunnin tai kaksi päivässä ja ansaita sitä, tätä ja tuota, Kaisa sanoo.

Vaikka takaraivossa jyskyttikin pieni epäily suurista lupauksista, Kaisa päätti ottaa yhteyttä ilmoittajaan. Hän sai vastauksen Whatsappin kautta. Työnantajan agentti, joka viesteihin vastasi, voitti hänen luottamuksensa.

– Työ oli hyvin yksinkertaista: netin kautta tuli arvostella tuotteita ja antaa niille tähtiä. Siitä ansaitsee jonkin pienen palkkion, esimerkiksi noin viisi euroa per arvostelu.

Yrityksen käyttämä valuutta oli dollari ja kertyneet palkkiot se lupasi maksaa kryptovaluuttalompakon kautta. Ensimmäisen päivän jälkeen Kaisa saikin 135 dollarin palkkion, mikä lisäsi luottamusta yritystä kohtaan.

Käänne toisena päivänä

Jo toisena päivänä työ sai erikoisen käänteen. Työntekijän tulikin tallettaa, tai agentin mukaan ”sijoittaa” omaa rahaansa palveluun, jotta voisi ansaita lisää. Parinsadan dollarin panoksella olisi voinut ansaita tonnin, ja tonnilla 2500. Vaaditut summat kasvoivat kasvamistaan.

Ansaittuja rahoja ei kuitenkaan voinut nostaa ennen kuin tietty määrä arvosteluja oli tehty. Arvosteltavaa taas ei saanut, jos ei tallettanut palveluun lisää omaa rahaa. Kaisa vihelsi pelin poikki siinä vaiheessa, kun häneltä pyydettiin 2200 dollaria neljän tuhannen dollarin tienestejä vastaan. Kaikki siihen mennessä ansaitut ja ”sijoitetut” rahat jäivät sille tielleen.

– Lopetin silti. Kerroin, etten rupea tällaiseen, eikä minulla ole tällaisia summia. Tajusin, että tämä on silkkaa huijausta. Sinne menivät rahani, eikä niitä ole mahdollista saada takaisin, Kaisa toteaa.

Varmuuden vuoksi hän jäädytti myös pankkikorttinsa ja -tunnuksensa, ettei kukaan pääsisi niiden kautta viemään lisää rahaa.

– Luulen, että meitä on paljon, ketkä ovat haksahtaneet tähän. Se on noloa, mutta mielestäni siitä pitäisi puhua, jotta huijareita saataisiin pois. En tiedä mitä kautta se tapahtuisi, mutta kai Suomessa nyt joku sellainen järjestelmä on, Kaisa pohtii.

Laaja huijausten kirjo

Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Roni Kokkola ei ole aiemmin törmännyt juuri tähän huijaukseen, jonka uhriksi Kaisa joutui, mutta lukuisiin muihin vastaaviin kyllä.

– Rekrytointihuijauksien kirjo on todella laaja. Juuri tästä yksittäistapauksesta en ole kuullut, mutta tällaisista rekrytointi- ja valetyöpaikkateemaisista huijauksista meille on tullut ilmoituksia, Kokkola kertoo.

Sosiaalista mediaa käytetään Kokkolan mukaan tänä päivänä aktiivisesti hyväksi huijausten tekemisessä. Kesän aikana Kyberturvallisuuskeskus on havainnut piikin erilaisissa verkossa tapahtuvissa huijauksissa ja petoksissa.

– Juuri tällaisia sosiaalisessa mediassa olleita mainoksiakin on havaittu, jotka johtavat epärehellisille sivustoille tai muille huijauksia tekeville kontakteille.

Erilaisista huijauksista Kyberturvallisuuskeskukselle ilmoittavat niin tavalliset kansalaiset kuin viranomaisetkin.

– Verkkosivuillamme voi tehdä ilmoituksen. Ne tulevat suoraan järjestelmäämme, jota käsittelemme ja katsomme, mitä ilmoitus pitää sisällään ja mitä voimme tehdä.

Jos huijausviesti johtaa esimerkiksi tietojenkalastelusivustolle, Kyberturvallisuuskeskus voi lähettää sitä ylläpitävälle verkkolohkolle asiasta tietoa ja pyynnön ajaa sivusto alas.

– Valitettavasti huijaukset muuttavat muotoaan ja uusia tulee jatkuvasti. Teemme kuitenkin kaikkemme, että niihin puututaan, Kokkola vakuuttaa.

Kyberturvallisuuskeskus tekee tiivistä yhteistyötä myös muiden viranomaisten kuten poliisin sekä esimerkiksi finanssialalla olevien organisaatioiden kanssa. Näin tietoa kulkee molempiin suuntiin kun vaikkapa jonkin pankin nimissä alkaa levitä uusi huijaus.

Verkkohuijauksissa on havaittu piikki kesän aikana. Kuvituskuva. Adobe Stock / AOP

Edistyksellinen huijaus

Kokkola huomauttaa, että huijaus, jonka uhriksi Kaisa joutui, vaikuttaa hyvin edistykselliseltä, koska siinä huijatulle on aluksi aidosti maksettu rahaa.

– Se kasvattaa luottoa niin sanottua työnantajaa kohtaan, että sieltä on mahdollisuus saada palkkioita. Ilmeisesti tämä on ollut huijareille sen verran kannattava huijausmenetelmä, että kun laittaa vähän rahaa huijattavan tilille ja sen jälkeen pyytää enemmän, niin yleensä rahat tulevat siinä vaiheessa takaisin.

Globaalin tietoverkon maailmassa on vaikea arvioida, mistä päin maailmaa mikäkin huijaus on peräisin. Niitä tehtaillaan niin Suomessa kuin kaikkialla muuallakin.

– Ongelma ei koske pelkästään Suomea vaan kaikkia muita valtioita yhtä lailla. Kyllä rikolliset valitettavasti näillä rahaa saavat. Tämä on kasvava trendi.

Aiemmin kieli on suojannut suomalaisia hieman, sillä ulkomaisten huijausten surkeasti käännetty kieli on ollut omiaan paljastamaan huijarit. Uudet tekoälypohjaiset käännöstyökalut kuitenkin pystyvät jatkuvasti uskottavampaan kieliasuun. Muutkin uuden teknologian työkalut edesauttavat sitä, että huijaukset muuttavat muotoaan nopeasti ja kehittyvät jatkuvasti ajantasaisemmiksi ja aidomman näköisiksi.

– Rikolliset pystyvät luomaan aidomman näköisiä verkkosivuja ja autenttisempia kuvia ja videoita. Jos puhutaan esimerkiksi pankkikalasteluista, kun tulee sähköpostiviesti ja se vie oman pankin kanssa täysin identtiselle kalastelusivulle, ainoa keino huomata huijaus voi olla ero verkko-osoitteessa.

– Huijauksen hoksaaminen vaatii valveutuneisuutta ja valppautta, paljon myös perehtyneisyyttä. Tämä on ihan uusi medialukutaidon muoto, kyberlukutaito. Se auttaa erottamaan, mikä on aitoa ja mikä ei, Kokkola sanoo.

Älä häpeä

Jos törmää epäilyttävään ilmoitukseen sosiaalisessa mediassa, omassa sähköpostissa tai missä tahansa muualla verkossa, Kokkola kehottaa käyttämään aikaa harkintaan, jotta selviää, onko vastapuolella luotettava taho.

– Mitään kiirettä näiden kanssa ei ole. Jos on vähänkään epäilyksiä siitä, että tämä ei vaikuta autenttiselta, siihen ei kannata ryhtyä.

Jos epäilyt heräävät, Kokkola kehottaa ilmoittamaan asiasta Kyberturvallisuuskeskukselle. Jos on ehtinyt jo antaa rahaa, kannattaa Kokkolan mukaan ilmoittaa asiasta viipymättä myös pankkiin ja tehdä rikosilmoitus poliisille.

Joissain tapauksissa rikollisille tehty rahansiirto on nopean toiminnan ansiosta ehditty pysäyttää pankissa ennen kuin rahat ovat ehtineet lähteä. Muussa tapauksessa mahdollisuudet rahojen takaisin saamiseksi voivat olla heikot.

– Poliisi tekee paljon työtä rikoshyödyn palauttamiseksi. En sanoisi, että se on mahdotonta, mutta ennalta estäminen on paljon helpompaa kuin yrittää jäljittää rahoja jälkeenpäin.

Kokkola painottaa, ettei huijaukseen lankeamista tule hävetä, sillä juuri häpeän tunne estää ihmisiä toimimasta nopeasti. Se pelaa suoraan rikollisten pussiin.

– Näitä ei tule hävetä. Huijaukset ovat todella yleisiä. Se, että niistä ilmoittaa asiaan kuuluville tahoille kasvattaa yleistä tietoisuutta. Vaikka omia rahojaan ei saisikaan takaisin, voi kuitenkin omalta osaltaan parantaa viranomaistoimintaa siinä, että huijauksista voidaan tiedottaa paremmin ja joku toinen ehkä säästyy huijatuksi tulemiselta.