Toimeentulotuen saamiseen tulee uusia ehtoja. Tuen määrää myös leikataan.
22.9. 17:57
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Hallitus esittää toimeentulotukeen useita leikkauksia ja uusia ehtoja.
Toista tutkintoa opiskelevat velvoitetaan ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi tai heidän tukeaan voidaan leikata 50 prosentilla.
Kaikkien toimeentulotuen saajien tukea leikataan 2–3 prosenttia julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Hallitus esittää useita leikkauksia toimeentulotukeen. Yksi kiristämisen kohteista koskee sitä, milloin ja miten paljon opiskelija voi saada toimeentulotukea.
Tällä hetkellä tilanne on seuraavanlainen: Jos ihminen opiskelee itselleen vaikkapa nelikymppisenä toista tutkintoa ja opintotukikuukaudet on jo nuoruudessa käytetty, hän voi saada toimeentulotukea.
Työttömyysetuuksia ei lähtökohtaisesti saa, jos on päätoiminen opiskelija.
Hallitus esittää, että tilannetta muutetaan niin, että toista tutkintoaan opiskeleva ihminen, joka ei saa opintotukea, on velvoitettu ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi.
Tällöin hän on samalla velvollinen hakemaan töitä ja ottamaan työt vastaan, jos hänelle niitä tarjotaan – siis, vaikka se tarkoittaisi opintojen keskeyttämistä.
Mikäli opiskelija ei toimisi näin, hänen saamansa toimeentulotuen perusosaa voitaisiin alentaa 50 prosentilla. Yksin asuvalle ihmiselle toimeentulotuen perusosa on tänä vuonna enintään 593,55 euroa. Toimeentulotuen saaja voi saada myös esimerkiksi asumistukea.
Päätoimisesti opiskelevia toimeentulotuen saajia oli 3 400 vuonna 2024.
STM:stä luonnehditaan, että lakimuutoksen tavoitteena on, ettei toimeentulotuki olisi ”ikuinen opintoetuus”, jota toisaalta voisivat vain varattomat ja tulottomat käyttää.
Toisaalta hallituksen esityksessä todetaan, että mikäli lakimuutos johtaa opintojen keskeyttämisiin, on silläkin vaikutuksia. Opintojen keskeyttämisellä voidaan nähdä olevan yhteys siihen, että työnhakijoiden osaamistaso heikentyy.
Myös alanvaihto ja ylipäätään ihmisten työllistymisen mahdollisuudet voivat heikentyä, esityksessä sanotaan.
”Jos työnhakijoiden osaaminen ei vastaa työmarkkinoiden ammattitaitovaatimuksia, voi työttömyys myös pitkittyä ja se osaltaan lisää työttömyysturvamenoja”, esityksessä kirjoitetaan.
Hallitus esittää toimeentulotukeen myös muita kiristyksiä.
50 prosentin leikkausta esitetään ylipäätään kaikille niille, jotka eivät ole ensin hakeneet perusturvaetuutta, kuten työttömyysturvaetuuksia, tai eivät kehotuksesta huolimatta ole ilmoittautuneet kokoaikatyötä hakeviksi työnhakijoiksi.
Velvoite hakea kokoaikatyötä koskisi myös niitä toimeentulotuen saajia, jotka työskentelevät alle 30 tuntia viikossa.
Näiden muutosten tavoite on se, että ihmiset pyrkisivät turvaamaan toimeentulonsa yhä useammin ansiotyöllä tai jos toimeentulotukeen nähden ensisijaisilla etuuksilla.
Lisäksi toimeentulotuen perusosan tasoa leikattaisiin kaikilta. Yksin asuvien aikuisten ja vanhempansa luona asuvien 18 vuotta täyttäneiden perusosaa leikattaisiin 3 prosenttia. Muiden aikuisten osalta leikkaus olisi noin kaksi prosenttia.
Leikkauksilla pyritään tasapainottamaan Suomen julkista taloutta. Esityksellä arvioidaan olevan 70 miljoonan euron suora julkista taloutta vahvistava vaikutus vuoden 2027 tasossa.
Uudistuksen arvioidaan lisäävän työllisiä 1 200 henkilöllä. Hallitus arvioi, että tämä vahvistaa julkista taloutta noin 29 miljoonalla eurolla.
Toimeentulotuki on merkittävä menoerä. Kela maksoi perustoimeentulotukea noin 825 miljoonaa euroa vuonna 2024.