Tuoreen ennusteen mukaan Suomen väestö voi kasvaa maahanmuuton seurauksena jopa seitsemään miljoonaan henkeen vuoteen 2050 mennessä.
Suomen väkiluvun arvioidaan kasvavan suurimmassa osassa erilaisia skenaarioita. Kuvituskuva. Jani Korpela
Kalevi Sorsa -säätiön julkaiseman analyysin mukaan Suomen väkiluku voisi kasvaa vuoteen 2050 tultaessa jopa seitsemään miljoonaan henkilöön. Analyysin tehnyt väestötieteen tohtori Aapo Hiilamo korostaa, että Suomessa on liikaa keskitytty syntyvyyteen, jossa tapahtuvat muutokset ovat verraten pieniä.
– Keskustelussa Suomen väestökehityksessä on keskitytty liikaakin matalaan syntyvyyteen. Analyysini osoittaa, että Suomen väestön ja työllisten määrän kasvu ovat oikeastaan yksinomaan muuttoliikkeen varassa. Onnistunut maahanmuutto voi kasvattaa väestöä vuoteen 2050 mennessä jopa yli miljoonalla, kun verrataan skenaarioon, jossa muuttovoitto hyytyisi matalammalle tasolle, Hiilamo arvioi säätiön tiedotteessa.
Hiilamon mukaan maahanmuuttajien sopeuttamiseen pitää vaikuttaa poliittisin päätöksin.
– Maailmassa on noin 900 miljoonaa ihmistä, jotka toivovat muuttavansa toiseen maahan. He etsivät parempaa elämää, jonka Suomi voi monelle tarjota hyötyen siitä samalla myös itse. Suomen väestökehityksen turvaamiseksi riittäisi, että tänne tulisi vain pieni osa maailman mahdollisista maahanmuuttajista.
Hiilamo vertailee syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen potentiaalisen kehityksen vaikutuksia sekä erilaisten kehityskulkujen todennäköisyyttä.
Hänen laskelmansa perustuu muun muassa YK:n väestöennusteissa käytettyyn Washingtonin yliopiston tutkijoiden kehittämään malliin.
Väestö todennäköisesti kasvaa
Suomen väestö on varsin ikääntynyttä. Sen vuoksi muuttoliikkeen kasvattaminen on keskeisessä asemassa, jotta huoltosuhdetta saataisiin korjattua. Hiilamo nostaa analyysissään esille, että valtiovarainministeriö on arvioinut 7500 henkilön kasvun vuosittaisessa muuttovoitossa pienentävän kestävyysvajetta lähes miljardilla eurolla.
– Tilastokeskus korotti viime vuoden väestöennusteessaan arviotaan muuttovoitosta peräti 25 000 henkilöllä 40 000:en. Analyysini osoittaa, että uusi mittaluokka on realistinen. Korkeampi muuttovoitto heijastuisi suoraan myös työikäisten määrään, jolloin huolet Suomen julkisen talouden kestävyydestä hälventyisivät ratkaisevasti, Hiilamo summaa.
Analyysissä syntyvyyden ja kuolleisuuden kohdalla ennusteiden vaihteluväli ei ole läheskään niin suuri kuin maahanmuuton osalta. Hiilamo huomauttaakin, että maahanmuuton ennustaminen on näistä kolmesta kaikista vaikeinta.
– Nykyisen tasoinen maahanmuutto takaa väestönkasvun riippumatta siitä, miten syntyvyys ja kuolleisuus kehittyvät. Merkittävää on, että maahanmuutto kasvattaa pääasiassa työikäistä väestöä, koska Suomeen muuttaneet ovat historiallisesti olleet muuta väestöä nuorempia, Hiilamo kirjoittaa.
Hiilamon ennusteen mediaani eli tilastollinen keskiluku vuoden 2050 väestön koosta on noin 6,2 miljoonaa henkilöä. Se on hyvin lähellä Tilastokeskuksen tekemää piste-ennustetta.
Hiilamon analyysissa esittämä arvio on huomattavasti optimistisempi kuin Sitran keväällä laatima väestöennuste. Sekä Hiilamon että Sitran laatimat ennusteet ovat stokastisia väestöennusteita, joissa ennustetaan todennäköisyysjakauma tulevista väestökehityksistä. Näin voidaan arvioida, millaisia riskejä väestökehitykseen liittyy.
Sitran mukaan noin 24 000 hengen vuotuinen nettomaahanmuuton ennuste vastaisi parhaiten toteutunutta väestökehitystä. Tällöinkin ikääntymisen aiheuttamat ongelmat kansantaloudelle ja julkiselle taloudella siirtyisivät muutamalla vuosikymmenellä eteenpäin.