Yllättävän harva tunnistaa uuden kitkettävän vieraslajin, eikä kukaan tiedä, kuinka paljon sitä Suomessa on. Viitapihlaja-angervoa on myyty pihoille ja puutarhoihin aina näihin päiviin asti.
Mäntsäläinen Anna Tapper hämmästyy, että oman pihan kasvit ovat kiellettyjä ja Luken johtava tutkija Leena Hamberg kertoo vinkit lainsuojattoman kasvin poistoon.
- Mari Vesanummi,
- Jenni Frilander
Mäntsäläläiselle Anna Tapperille tuli yllätyksenä, että pihaa reunustavat komeat pensaat ovat pian kiellettyjä. Kasveista pitäisi päästä eroon kuten niin monessa muussakin paikassa Suomessa.
Ensi viikonloppuna saatetaankin järjestää monessa pihassa leikkuu- ja kitkemistalkoot, sillä 15. elokuuta lähtien viitapihlaja-angervoa ei saa enää tuoda maahan, myydä, kasvattaa eikä päästää leviämään luontoon.
Kukaan ei tiedä, minkälainen urakka on edessä, sillä arviot kasvin levinneisyydestä perustuvat ihmisten antamiin tiedonantoihin Vieraslajit.fi-sivustolle.
Pitkään suosittuna aitakasvina toiminut viitapihlaja-angervo on osoittautunut erittäin hankalaksi torjuttavaksi. Se uhkaa alkuperäistä luontoa etenkin arvokkailla luontoalueilla, kuten suojelluissa metsissä ja perinteisillä niittyalueilla.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Leena Hamberg etsi uuden vieraslajihankkeen myötä sopivaa tutkimuskohdetta, missä viitapihlaja-angervoa kasvaisi runsaasti. Tutkimusryhmä heräsi siihen, ettei kasvin paikkatietoja ole helposti saatavilla.
– Viitapihlaja-angervo on niin uusi vieraslajina, ettei moni ihminen sitä edes osaa tunnistaa.
Avaa kuvien katselu
Viitapihlaja-angervo kukkii kesällä valkoisin kukin. Kuva: Harry Helmisaari / Syke, CC-BY-NC-4.0Narauta naapurisi tai ilmianna kuntasi vieraslajiesiintymät
Kansalaisten aktiivisuus niin viitapihlaja-angervon kuin muidenkin vieraslajien paikantamiseen on ehdottoman tärkeää. Jos kiellettyä vieraslajia havaitsee naapurin tontilla, kannattaako käydä kertomassa ensin naapurille ennen kuin ilmoittaa havaintonsa vieraslajisivustolle?
– Kesälomalla olen tähän samaan havahtunut. Kun on huomannut, että jonkun pihassa se kasvaa, käynkö koputtamassa olkapäätä ja kertomassa. Sitten olisivat ainakin tietoisia, Hamberg pohtii.
Ihmisten suhtautuminen vieraslajeihin vaihtelee, eivätkä kaikki ota poistomääräystä tosissaan. Hambergin mielestä tietoa on lisättävä, sillä osa vieraslajeista on todellinen uhka suomalaisille kasveille.
– Jotta tästä ei tule aivan lupiinin kaltaista ongelmaa, nyt kannattaa tehdä jotain, sanoo Hamberg sanoo.
Lukessa ylläpidetään Vieraslajit.fi -sivuja yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Ely-keskuksissa toimitaan niiden perusteella.
Ely-keskusten vastuulle lankeaa myös vieraslajien torjunnan valvonta. Laki mahdollistaisi myös laiskan puutarhurin sakottamisen. Tontin haltijaa vaaditaan ryhtymään ”kohtuullisiin toimenpiteisiin, jos esiintymä aiheuttaa luonnon monimuotoisuudelle haittaa.”
Pirkanmaan Ely-keskuksen ylitarkastaja Mira Niemelä ei muista, että olisi varsinaisia sakkoja koskaan langettanut vieraslajeihin liittyen, mutta toimenpiteitä vaativia poistotöitä voi laskuttaa maanomistajalta.
– Toimenpiteet ja sanktiot suhteutetaan leviämisriskiin. Esimerkiksi jättiputkiin suhtaudutaan tiukasti, koska niistä tulee ihmisille palovammoja.
Ely-keskuksilla ei ole voimavaroja valvoa kaikkia vieraslajeja aktiivisesti itse. Niemelä toivookin viitapihlaja-angervosta tiedoksiantoja.
– Esiintymistä varsinkin arvokkaissa luontoympäristöissä tai luonnonsuojelualueilla voi ilmoittaa suoraan meille.
Avaa kuvien katselu
Viitapihlaja-angervo leviää maavarsien, juurivesojen ja siementen avulla. Kuva: Benjamin Suomela / YleTorjunta on vaikeaa – juurakko uusiutuu nopeasti
Viitapihlaja-angervo leviää tehokkaasti laajojen maanalaisten varsistojen avulla, tuottamalla juurivesoja, mutta jonkin verran myös siemenistä. Siksi yksittäisenkin pensaan hävittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä.
– Paras tapa on leikata kasvusto matalaksi useita kertoja kasvukauden aikana ja kerätä kaikki kasvijäte huolellisesti pois. Jos on pieni kasvusto, niin kaivaa myös maanalaiset varret ja kaikki juuret pois mitkä pystyy. Ja toistaa tätä aina kun se kasvi sieltä tulee uudelleen, Hamberg neuvoo.
Kasvijätettä ei saa jättää tontille eikä kompostoida, sillä juurakot lähtevät herkästi uudelleen kasvuun. Hamberg suosittelee myös kattamaan leikatun kasvuston esimerkiksi pressulla, jotta auringonvalo ei pääse edesauttamaan uutta kasvua. Jos mahdollista, juurakoita voi yrittää kaivaa maasta, mutta syvälle ulottuvan juuriston vuoksi tämä on usein vaikeaa.
Uusia torjuntamenetelmiä tutkitaan, mutta jo nyt pitää toimia
Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan parhaillaan myös uusia, biologisia torjuntakeinoja. Yksi lupaava menetelmä on purppuranahakkasienen käyttö, jossa sienen rihmastoa levitetään tuoreeseen kantopintaan. Tavoitteena on lahottaa juuristo ja estää kasvin uusi kasvu.
– Se pystyy hyödyntämään kannon puuaineksen ravinnokseen, ja näin saataisiin myös maanalaiset osat tapettua, Hamberg kuvailee.
Tutkimuksesta mahdollisesti syntyvä luonnollinen torjuntatuote voisi tulla kuluttajienkin käyttöön, jos joku tuotteistaisi sen ja hakisi sille myyntilupaa.
Viitapihlaja-angervo on ollut pitkään suosittu aitakasvi, ja edessä on kurtturuusuun poistamiseen verrattavissa oleva työmaa. Hamberg kannustaa kaikkia poistamaan kasvin omalta pihalta saman tien.
– Paras tapa torjua leviämistä on toimia heti. Jos kasvi saa jatkaa kasvuaan, leviämisriski ympäristöön kasvaa joka vuosi, Hamberg painottaa.